Day

marraskuu 5, 2018

Nuorten Keski-Suomi ry:n syntymäpäivien seminaari- ja juhlaosiossa kuultiin koskettavia muistoja, kiinnostavaa tietoa ja suuri uutinen.

Jokainen etsii kasvaessa omaa polkua. Aina se ei ole helppoa.

Kun Tampereen nuorisovaltuuston puheenjohtaja Tytti Halttu oli ala-asteen toisella luokalla, opettaja leimasi hänet häiriköksi. Energinen koululainen kiipeili tunnin aikana luokan katossa ja oli lähellä saada ADHD-diagnoosin. Sitten alkoi kolmas luokka ja opettaja vaihtui. Uusi opettaja ei jäänyt vilkkaiden lasten kanssa neuvottomaksi, vaan antoi Haltulle ja tämän luokkakavereille riittävästi tekemistä.

– Opettaja ei yrittänyt tehdä meistä väkisin kilttejä tyttöjä, vaan ymmärsi meitä. Oli todella tärkeää, että ei tarvinnut mahtua mihinkään valmiiseen muottiin. Ilman sitä mulla olisi varmaan aika erilainen tarina nyt kerrottavana.

Tähän lapsuusmuistoon tiivistyi 2.11. vietetyn Nuorten Keski-Suomen syntymäpäiväseminaarin ja juhlan ydin. Siis se, että jokaisella nuorella pitää olla oikeus ja mahdollisuus elää omannäköistään elämää ja toimia sekä vaikuttaa haluamallaan tavalla.

Tulevaisuudessa tarvitaan dialogitaitoja

Niin kuin juhlapäivät usein, myös Nuorten Keski-Suomen syntymäpäivä oli täynnä muistoja. Niiden pariin päästiin jo päivän aloittaneessa paneelikeskustelussa, jonka kaikki osallistujat kertoivat esittelykierroksella merkittävimmän kokemuksensa lapsuus- ja nuorusuuvuosilta.

Tytti Haltun lisäksi paneelikeskustelussa olivat mukana Jouni Hynynen Keski-Suomen ely-keskuksesta, Liisa Männistö oikeusministeriöstä, opettaja ja tubetulkki Mervi Maatela, Nuorten Keski-Suomen toimistosihteeri Jenna Luukkonen, professori emeritus Jouni Välijärvi Jyväskylän yliopistosta sekä lape-muutosohjelman hankejohtaja Maria Kaisa Aula.

Paneelikeskustelun aiheena olivat nuorten ääni, kyvyt ja tulevaisuustaidot. Tärkeimmiksi tulevaisuustaidoiksi keskustelijat nostivat dialogitaidot, hyvät tavat, luottamuksen omiin kykyihin ja muutoksen mahdollisuuteen sekä taidon tuoda oma ja muiden paras potentiaali esiin.

– On tärkeää oikeasti kuunnella toista ja yrittää ymmärtää häntä, vaikka ei olisi samaa mieltä, Liisa Männistö sanoi.

Myös yhteisöllisyyden merkitys nousi esiin.

– On tärkeää osata pyytää apua. Kenenkään ei tarvitse pärjätä yksin, Jenna Luukkonen kommentoi.

Paneelikeskustelijat totesivat yksimielisesti, että aikuisten tehtävä on tukea nuoria ja tarjota heille sekä tilaa että mahdollisuuksia löytää oma polkunsa.

– Sillä on valtavasti merkitystä, että ammattilaisten koulutuksessa nousee esiin osallisuus ja kohtaaminen. On myös tärkeää, että viranomaiset osaavat tehdä yhteistyötä, Maria Kaisa Aula totesi.

Nuorille pitäisi tarjota mahdollisimman ennakkoluuloton kasvuympäristö.

– Liian usein kuulee opinnonohjaajista, jotka sanovat mekaniikasta kiinnostuneille tytöille, että ”mitä sä sinne haluat, se on poikien ala”. Tarvitaan asennemuutosta, Halttu sanoi.

Nuorten Suomi sai aplodit

Teini-ikäiselle on tyypillistä käydä läpi isoja muutoksia. Näin on myös Nuorten Keski-Suomen kohdalla, sillä yhdistys kasvaa ensi vuoden alussa valtakunnalliseksi toimijaksi. Tästä muutoksesta ilmoitti seminaaripäivän aluksi Nuorten Keski-Suomi ry:n hallituksen puheenjohtaja Tarja Tuomainen.

Ilmoitus sai seminaariyleisössä innostuneen vastaanoton ja aplodit.

Yhteisen osuuden jälkeen seminaarin osallistujat saivat perehtyä osallisuuteen monista näkökulmista erillisissä työpajoissa. Päivän ensimmäisessä osiossa tutustuttiin tubemaailmaan, osallistavaan kouluun, tulevaisuuden työelämään ja vaikuttavaan osallisuuteen. Toisen osion työpajoissa puhuttivat lastensuojelun kokemusasiantuntijuus, demokratiakompetenssit, nuorten uinuvat kyvyt sekä lapsen ääni kunnan päätöksenteossa.

Työpajat tarjosivat uusia näkökulmia niin osallistujille kuin kouluttajillekin.

ALL-YOUTH-hankkeen Jarmo Rinteen ohjaamassa työpajassa pohdittiin vaikuttamisen, osallisuuden ja osallistumisen välisiä yhtäläisyyksiä ja eroja.

– Yksi tärkeä näkökulma, joka keskusteluissa nousi esiin, oli se, että vaikuttamisella pitää olla muutostavoite. Nuorten vaikuttamisen pitää näkyä ja saada muutosta aikana. On tärkeää saada tunne siitä, että asiat etenevät ja tulee kuulluksi.

Nuoria kuultava tasavertaisesti

Vaikuttaminen ei tarkoita sitä, että kaikki nuorten esittämät toiveet ja ajamat tavoitteet toteutuvat. On kuitenkin tärkeää, että nuoria kuullaan ja heidät huomioidaan tasavertaisesti päätöksentekoprosessissa.

On myös tärkeää, että päätöksentekoprosessi on läpinäkyvä.

– Kuopiossa nuoret esittivät lisää linja-autovuoroja. Heidän pyyntönsä käsiteltiin ja todettiin, että vuorojen lisäämiseen ei nyt ole varaa. Nuoret saivat selkeät perustelut sille, miksi heidän ajamaansa asiaa ei voitu nyt hyväksyä.

Työpajassa nousi esiin myös osallisuuteen ja vaikuttamismahdollisuuksiin liittyvä eriarvoisuus.

– On todella tärkeää huomata, että osallistumismahdollisuuksiin vaikuttavat esimerkiksi se, millaiseen kehoon tai mille paikkakunnalle syntyy. Kaikkien vaikuttamismahdollisuudet eivät ole samat, Rinne totesi.

Seminaariin osallistunut asiantuntija Onni Westlund Pesäpuu ry:stä kehui päivän hyvää fiilistä.

– Mahtavaa, että täällä on niin vahvasti vaikuttamisen näkökulma esillä.

Westlund kertoi työpajojen herättäneen pohtimaan myös omia toimintapoja nuorten osallisuuden edistämisessä.

– Jäin miettimään, viestimmekö omassa toiminnassamme tarpeeksi hyvin sitä, mihin nuorten antamat näkemykset ja mielipiteet menevät ja millaisia reaktioita niistä saadaan päättäjiltä. Olisi tärkeää, että nuoret kuulisivat, mihin heidän näkemyksiään on välitetty ja mitä niistä on seurannut, Westlund pohti.

”Osallisuus on tunne”

Seminaaripäivä huipentui Nuorten Keski-Suomi ry:n 15-vuotisjuhlaan, jossa muisteltiin menneitä ja kurkattiin tulevaisuuden suunnitelmiin.

Jyväskylän sivistysjohtaja Eino Leisimo muisteli omassa puheenvuorossaan kaupungin yhteistyötä Nuorten Keski-Suomen kanssa. Leisimo totesi, että yhteistyö ei olisi ollut niin tiivistä kuin se on ollut ilman toiminnanjohtaja Eeva-Liisa Tilkasen aloitteellisuutta.

– Näen täällä paljon osallisuuden tunnetta ja nuorten asioille omistautuneita aikuisia. Olen oppinut sen, että osallisuus ei ole rakenne, vaan tunne. Se on pysynyt minulla mielessä näiden 15 vuoden aikana ja toivon, että se pysyy kaikille teillä mielessä myös jatkossa.

Juhlissa oli mukana myös runsaasti nuoria, jotka ovat aikanaan toimineet Nuorten Keski-Suomen erilaisissa toiminnoissa, esimerkiksi Toukofestissä.

Entisten toukotiimiläisten muistoissa korostui oman jutun löytymisen ilo.

– Tein vain silloin kaikkea, mikä tuntui hauskalta ja vasta myöhemmin tajusin, että Toukofestin kautta löysin oman kutsumukseni, ei sen enempää eikä vähempää, muisteli  Noora Räsänen.

Yhdistyksen tulevaisuuteen kurkattiin konkreettisesti, kun hallituksen puheenjohtaja Tarja Tuomainen esitteli Nuorten Suomen strategiaa.

Juhlapuheissa annettiin myös teini-ikään ehtineelle yhdistykselle neuvoja tulevaan.

– Toimintampäristö, maailma ja nuorten ajatukset muuttuvat. Meidän pitää olla herkillä siinä, mitä ihmiset ajattelevat ja mikä on tärkeää, sanoi koulutusasiantuntija Lea Goyal Keski-Suomen ely-keskukselta.

Päivän tärkein teema tuntuikin olevan menneiden muistamisen lisäksi se, miten nuorten osallisuutta voitaisiin parhaiten edistää muuttuvassa maailmassa. Tähän haasteeseen Nuorten Suomeksi kasvava yhdistys pyrkii tulevina vuosinaan vastaamaan.

 

Teksti: Tarja Kovanen, projektikehittäjä

Kuvat: Samuli Lahtinen