By

Viestintä

Perinteikäs joulumarkkinatapahtuma on järjestetty Hippoksen alueella jo vuodesta 1949 ja suosio ei ole laskenut vaan vuosi vuodelta niin myyjiä kuin kävijöitä on aina vain enemmän. Tänä vuonna tapahtuma on perinteestä poiketen joulukuun ensimmäisenä viikonloppuna, mutta tämä ei ole näkynyt ainakaan myyjien määrässä.


“Hippoksen Joulumarkkinoilta on varattu yli 200 myyntipistettä, joista puolet meni jo lokakuun alussa. Kiirettä puhelimen päässä ja sähköpostin äärellä on siis riittänyt”
naurahtaa markkinoiden koordinaattori Jenna Luukkonen Nuorten Keski-Suomesta. “Myytävistä tuotteista löytyy varmasti jokaiselle jotain. Tarjolla on muunmuassa jouluisia herkkuja, kuten kylmäsavulohta ja sieniä eri muodossa.  Lisäksi on koruja, käsitöitä ja hyvinvointituotteita pukinkonttiin” Luukkonen jatkaa.

Mikä sitten tekee juuri Hippoksen Joulumarkkinoista niin suositun? “Tätä olemme itsekin pohtineet kun saimme joulumarkkinoiden järjestelyvastuun yhdistyksellemme vuonna 2012. Myyjiltä asiaa kysyttäessä, ovat he nostaneet sen, että näillä markkinoilla yksinkertaisesti tehdään kauppaa joka kannattaa” avaa Luukkosen kollega Carita Hännivirta. “Myyjät ovat tyytyväisiä myyntipisteiden hintatasoon ja kivasti olemme saaneet palautetta myös onnistuneista järjestelyistä. Isoin asia tietysti on se, että Hippoksen Joulumarkkinat keräävät tuhansia ihmisiä yhteen, vuodesta toiseen

Hippoksen Joulumarkkinoiden myyjät ovat perinteen mukaan pääsääntöisesti keskisuomalaisia järjestöjä, yksityisiä käsityöläisiä ja leivontaharrastajia sekä pienyrittäjiä.  Joulumarkkinamyyjien mukaan heidän asiakkaansa arvostavat nimenomaan käsin tehtyjä tuotteita, joita onkin markkinoilla runsaasti tarjolla. Lisäksi myyjät ovat kertoneet, että heidän asiakkaansa arvostavat kotimaisuutta, ekologisuutta sekä perinteikkyyttä.

Tapahtuma on Nuorten Keski-Suomi ry:lle tärkeä myös varainhankinnan näkökulmasta, tuotto mahdollistaa nuorten toimijuuden tukemisen. Nuorten toimintaa tuetaan myös Joulumarkkinoilla ja tänäkin vuonna nuoret ovat mukana tapahtumassa harjoittelemassa työelämätaitoja, asiakaspalvelua ja tapahtumatuotantoa.

Joulumarkkinoille tunnelmaa ovat luomassa lasten ja nuorten jouluiset esitykset sekä joulupukki, joka ottaa vastaan lasten lahjatoiveita.


Markkinoille on vapaa pääsy!

 

TÄÄLTÄ lisätietoja Hippoksen Joulumarkkinoista

 

Toukofestin tekeminen on alkanut uuden tekijätiimin, Toukotiimin, kokoamisella. Tällä hetkellä tiimissä on 25 nuorta, joista noin puolet ovat entisiä toukotiimiläisiä ja puolet uusia. Muutama nuori osallistuu tapahtuman suunnitteluun etänä kauempaa Jyväskylästä.


Toukotiimi on koko lukuvuoden kestävä harrastus

Toukotiimiläisiä valmennetaan koko lukuvuoden ajan tapahtumantekijöiksi ja tänä syksynä aktiivisimmat tiimiläiset ovat jo ehtineet osallistua kahteen eri tapahtumaan. Marraskuun alussa vietettiin Nuorten Keski-Suomen yhdistyksen 15-vuotisjuhlia, jossa muutama tiimiläinen oli valokuvaamassa tapahtumaa sekä haastateltavina iltajuhlassa. Lisäksi Toukotiimi oli Music Against Drugsin iltatapahtumassa Veturitalleilla kertomassa Toukofestistä muille nuorille omalla toimipisteellään ja haastateltavana lavalla sekä keräämässä mahdollisilta asiakkailta artisti- ja toimipistetoiveita ensi vuoden tapahtumaan.

Tälle vuodelle mahtuu vielä toimintaa, sillä tiimi on mukana Hippoksen Joulumarkkinoilla oppimassa tapahtumantekemistä Hipposhallissa Toukofestiä varten. Tapahtuman rakentamisen lisäksi tiimiläiset harjoittelevat asiakaspalvelua infopisteellä ja makkaramyynnissä sekä järjestävät arpajaiset, jonka tuotolla he mahdollistavat muun muassa itselleen Toukofestin tapahtumapaitojen hankinnan.

Loppuvuoteen mahtuu vielä pari tiimipalaveria, joissa suunnitellaan tapahtuman konkreettista ohjelmakokonaisuutta ja jokaisen tiimiläisen omaa roolia tapahtuman tekemisessä.  Toiminnan syyskausi päättyy pikkujouluihin, josta tiimi vetäytyy ansaitulle joululomalle. Kevätkauden toiminta alkaa loman jälkeen tammikuussa, ja työskentely painottuu enemmän tiimin itsenäiseen työskentelyyn.

 

Tervetuloa mukaan tekemään Toukofestiä

Toivotamme kaikki harrastusjärjestöt, yhdistykset ja urheiluseurat lämpimästi tervetulleeksi toteuttamaan juuri teidän näköistä toimintaa Toukofestiin. Tapahtumaan odotetaan alakoulupäivänä noin 2000 oppilasta, yläkoulupäivänä 3000 oppilasta ja Iltabileisiin noin 1000 nuorta. Myös yritykset ja muut nuorten elämään vaikuttavat tahot voivat erikseen sovittaessa tuoda tapahtumaan tuotemaistiaisia tai toteuttaa tapahtumassa vaikka kyselyn nuorille.

Toukofest järjestetään 28.-29.5.2019 Hippoksella

 

Lisätietoja Toukofestistä tapahtumatuottaja ja tiimivalmentaja Pilvi Hokkaselta, pilvi.hokkanen@nuortenkeskisuomi.fi

www.toukofest.fi

Nuorten Keski-Suomi ry:n syntymäpäivien seminaari- ja juhlaosiossa kuultiin koskettavia muistoja, kiinnostavaa tietoa ja suuri uutinen.

Jokainen etsii kasvaessa omaa polkua. Aina se ei ole helppoa.

Kun Tampereen nuorisovaltuuston puheenjohtaja Tytti Halttu oli ala-asteen toisella luokalla, opettaja leimasi hänet häiriköksi. Energinen koululainen kiipeili tunnin aikana luokan katossa ja oli lähellä saada ADHD-diagnoosin. Sitten alkoi kolmas luokka ja opettaja vaihtui. Uusi opettaja ei jäänyt vilkkaiden lasten kanssa neuvottomaksi, vaan antoi Haltulle ja tämän luokkakavereille riittävästi tekemistä.

– Opettaja ei yrittänyt tehdä meistä väkisin kilttejä tyttöjä, vaan ymmärsi meitä. Oli todella tärkeää, että ei tarvinnut mahtua mihinkään valmiiseen muottiin. Ilman sitä mulla olisi varmaan aika erilainen tarina nyt kerrottavana.

Tähän lapsuusmuistoon tiivistyi 2.11. vietetyn Nuorten Keski-Suomen syntymäpäiväseminaarin ja juhlan ydin. Siis se, että jokaisella nuorella pitää olla oikeus ja mahdollisuus elää omannäköistään elämää ja toimia sekä vaikuttaa haluamallaan tavalla.

Tulevaisuudessa tarvitaan dialogitaitoja

Niin kuin juhlapäivät usein, myös Nuorten Keski-Suomen syntymäpäivä oli täynnä muistoja. Niiden pariin päästiin jo päivän aloittaneessa paneelikeskustelussa, jonka kaikki osallistujat kertoivat esittelykierroksella merkittävimmän kokemuksensa lapsuus- ja nuorusuuvuosilta.

Tytti Haltun lisäksi paneelikeskustelussa olivat mukana Jouni Hynynen Keski-Suomen ely-keskuksesta, Liisa Männistö oikeusministeriöstä, opettaja ja tubetulkki Mervi Maatela, Nuorten Keski-Suomen toimistosihteeri Jenna Luukkonen, professori emeritus Jouni Välijärvi Jyväskylän yliopistosta sekä lape-muutosohjelman hankejohtaja Maria Kaisa Aula.

Paneelikeskustelun aiheena olivat nuorten ääni, kyvyt ja tulevaisuustaidot. Tärkeimmiksi tulevaisuustaidoiksi keskustelijat nostivat dialogitaidot, hyvät tavat, luottamuksen omiin kykyihin ja muutoksen mahdollisuuteen sekä taidon tuoda oma ja muiden paras potentiaali esiin.

– On tärkeää oikeasti kuunnella toista ja yrittää ymmärtää häntä, vaikka ei olisi samaa mieltä, Liisa Männistö sanoi.

Myös yhteisöllisyyden merkitys nousi esiin.

– On tärkeää osata pyytää apua. Kenenkään ei tarvitse pärjätä yksin, Jenna Luukkonen kommentoi.

Paneelikeskustelijat totesivat yksimielisesti, että aikuisten tehtävä on tukea nuoria ja tarjota heille sekä tilaa että mahdollisuuksia löytää oma polkunsa.

– Sillä on valtavasti merkitystä, että ammattilaisten koulutuksessa nousee esiin osallisuus ja kohtaaminen. On myös tärkeää, että viranomaiset osaavat tehdä yhteistyötä, Maria Kaisa Aula totesi.

Nuorille pitäisi tarjota mahdollisimman ennakkoluuloton kasvuympäristö.

– Liian usein kuulee opinnonohjaajista, jotka sanovat mekaniikasta kiinnostuneille tytöille, että ”mitä sä sinne haluat, se on poikien ala”. Tarvitaan asennemuutosta, Halttu sanoi.

Nuorten Suomi sai aplodit

Teini-ikäiselle on tyypillistä käydä läpi isoja muutoksia. Näin on myös Nuorten Keski-Suomen kohdalla, sillä yhdistys kasvaa ensi vuoden alussa valtakunnalliseksi toimijaksi. Tästä muutoksesta ilmoitti seminaaripäivän aluksi Nuorten Keski-Suomi ry:n hallituksen puheenjohtaja Tarja Tuomainen.

Ilmoitus sai seminaariyleisössä innostuneen vastaanoton ja aplodit.

Yhteisen osuuden jälkeen seminaarin osallistujat saivat perehtyä osallisuuteen monista näkökulmista erillisissä työpajoissa. Päivän ensimmäisessä osiossa tutustuttiin tubemaailmaan, osallistavaan kouluun, tulevaisuuden työelämään ja vaikuttavaan osallisuuteen. Toisen osion työpajoissa puhuttivat lastensuojelun kokemusasiantuntijuus, demokratiakompetenssit, nuorten uinuvat kyvyt sekä lapsen ääni kunnan päätöksenteossa.

Työpajat tarjosivat uusia näkökulmia niin osallistujille kuin kouluttajillekin.

ALL-YOUTH-hankkeen Jarmo Rinteen ohjaamassa työpajassa pohdittiin vaikuttamisen, osallisuuden ja osallistumisen välisiä yhtäläisyyksiä ja eroja.

– Yksi tärkeä näkökulma, joka keskusteluissa nousi esiin, oli se, että vaikuttamisella pitää olla muutostavoite. Nuorten vaikuttamisen pitää näkyä ja saada muutosta aikana. On tärkeää saada tunne siitä, että asiat etenevät ja tulee kuulluksi.

Nuoria kuultava tasavertaisesti

Vaikuttaminen ei tarkoita sitä, että kaikki nuorten esittämät toiveet ja ajamat tavoitteet toteutuvat. On kuitenkin tärkeää, että nuoria kuullaan ja heidät huomioidaan tasavertaisesti päätöksentekoprosessissa.

On myös tärkeää, että päätöksentekoprosessi on läpinäkyvä.

– Kuopiossa nuoret esittivät lisää linja-autovuoroja. Heidän pyyntönsä käsiteltiin ja todettiin, että vuorojen lisäämiseen ei nyt ole varaa. Nuoret saivat selkeät perustelut sille, miksi heidän ajamaansa asiaa ei voitu nyt hyväksyä.

Työpajassa nousi esiin myös osallisuuteen ja vaikuttamismahdollisuuksiin liittyvä eriarvoisuus.

– On todella tärkeää huomata, että osallistumismahdollisuuksiin vaikuttavat esimerkiksi se, millaiseen kehoon tai mille paikkakunnalle syntyy. Kaikkien vaikuttamismahdollisuudet eivät ole samat, Rinne totesi.

Seminaariin osallistunut asiantuntija Onni Westlund Pesäpuu ry:stä kehui päivän hyvää fiilistä.

– Mahtavaa, että täällä on niin vahvasti vaikuttamisen näkökulma esillä.

Westlund kertoi työpajojen herättäneen pohtimaan myös omia toimintapoja nuorten osallisuuden edistämisessä.

– Jäin miettimään, viestimmekö omassa toiminnassamme tarpeeksi hyvin sitä, mihin nuorten antamat näkemykset ja mielipiteet menevät ja millaisia reaktioita niistä saadaan päättäjiltä. Olisi tärkeää, että nuoret kuulisivat, mihin heidän näkemyksiään on välitetty ja mitä niistä on seurannut, Westlund pohti.

”Osallisuus on tunne”

Seminaaripäivä huipentui Nuorten Keski-Suomi ry:n 15-vuotisjuhlaan, jossa muisteltiin menneitä ja kurkattiin tulevaisuuden suunnitelmiin.

Jyväskylän sivistysjohtaja Eino Leisimo muisteli omassa puheenvuorossaan kaupungin yhteistyötä Nuorten Keski-Suomen kanssa. Leisimo totesi, että yhteistyö ei olisi ollut niin tiivistä kuin se on ollut ilman toiminnanjohtaja Eeva-Liisa Tilkasen aloitteellisuutta.

– Näen täällä paljon osallisuuden tunnetta ja nuorten asioille omistautuneita aikuisia. Olen oppinut sen, että osallisuus ei ole rakenne, vaan tunne. Se on pysynyt minulla mielessä näiden 15 vuoden aikana ja toivon, että se pysyy kaikille teillä mielessä myös jatkossa.

Juhlissa oli mukana myös runsaasti nuoria, jotka ovat aikanaan toimineet Nuorten Keski-Suomen erilaisissa toiminnoissa, esimerkiksi Toukofestissä.

Entisten toukotiimiläisten muistoissa korostui oman jutun löytymisen ilo.

– Tein vain silloin kaikkea, mikä tuntui hauskalta ja vasta myöhemmin tajusin, että Toukofestin kautta löysin oman kutsumukseni, ei sen enempää eikä vähempää, muisteli  Noora Räsänen.

Yhdistyksen tulevaisuuteen kurkattiin konkreettisesti, kun hallituksen puheenjohtaja Tarja Tuomainen esitteli Nuorten Suomen strategiaa.

Juhlapuheissa annettiin myös teini-ikään ehtineelle yhdistykselle neuvoja tulevaan.

– Toimintampäristö, maailma ja nuorten ajatukset muuttuvat. Meidän pitää olla herkillä siinä, mitä ihmiset ajattelevat ja mikä on tärkeää, sanoi koulutusasiantuntija Lea Goyal Keski-Suomen ely-keskukselta.

Päivän tärkein teema tuntuikin olevan menneiden muistamisen lisäksi se, miten nuorten osallisuutta voitaisiin parhaiten edistää muuttuvassa maailmassa. Tähän haasteeseen Nuorten Suomeksi kasvava yhdistys pyrkii tulevina vuosinaan vastaamaan.

 

Teksti: Tarja Kovanen, projektikehittäjä

Kuvat: Samuli Lahtinen

Keski-Suomeen saadaan ensi vuoden alussa uusi valtakunnallinen yhdistys, kun Nuorten Keski-Suomesta tulee Nuorten Suomi. Muutoksen taustalla on yhdistyksen toiminnan laajeneminen maakunnan rajojen ulkopuolelle.

– Nuorten Keski-Suomi ei kuvaa enää nimenä riittävän hyvin toimintaamme. Tuotamme palveluita ja työskentelemme nuorten osallisuuden ja toimijuuden edistämisen parissa eri puolilla Suomea, sanoo toiminnanjohtaja Eeva-Liisa Tilkanen.

Nuorten Keski-Suomi on 15 toimintavuotensa aikana kehittänyt monenlaisia tapoja edistää nuorten osallisuutta ja toimijuutta. Yhdistys muun muassa koordinoi Jyväskylän LastenParlamenttia ja Keski-Suomen maakunnallista nuorisovaltuustoa. Lisäksi Nuorten Keski-Suomi on tullut vuosien varrella tunnetuksi Toukofestin järjestäjänä.

Tilkasen mukaan Keski-Suomessa kehitetylle toiminnalle on tarvetta myös muualla.
– Kuulen usein ihmettelyä siitä, miksi muissa maakunnissa ei ole meidän tapaista toimintaa.

Viime vuosina yhdistyksen toiminnassa on keskitytty entistä vahvemmin nuorten poliittisen osallisuuden ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen edistämiseen. Yhdistyksessä on parhaillaan käynnissä viiden maakunnan alueella toimiva Nuorten maakunta -hanke, jossa kehitetään nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Edeltäjänsä tavoin Nuorten Suomi tarjoaa nuorille vaikuttamisen ja toiminnan paikkoja sekä antaa nuorille mahdollisuuksia saada äänensä esiin ja osallistua.
– Toimintamme idea ei ole se, että aikuiset kertovat, miten asioita tehdään. Me autamme nuoria löytämään omat tapansa toimia ja vaikuttaa sekä muuttaa yhteiskuntaa. On tärkeää, että jokainen nuori löytää itselleen sopivia haasteita. Joku haluaa muuttaa maailmaa, kun taas toiselle riittää aktiivisuus omassa lähipiirissä.

Yhdistyksen kotipaikkana pysyy Jyväskylä.
– Keski-Suomi on kotimme ja ehdottoman tärkeä toiminta-alue meille edelleen, Tilkanen sanoo.

 

Lisätietoa:

Eeva-Liisa Tilkanen, p. 040 552 8070, eeva-liisa.tilkanen@nuortenkeskisuomi.fi

Lainsäädäntö takaa nuorten oikeuden osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan toimintaan. Osallisuuden edistäminen onkin yksi Suomen hallituksen ja EU:n merkittävistä poliittisista tavoitteista. Mutta millaisia keinoja nuorten osallisuuden toteuttamiseen on muuttuvassa yhteiskunnassa?

Tähän kysymykseen saadaan vastauksia Nuorten Keski-Suomi ry:n syntymäpäiväjuhlia edeltävässä seminaarissa, joka kokoaa osallisuuden asiantuntijoita eri puolilta Suomea Jyväskylään perjantaina 2.11.

Nuorten kyvyt ja ääni esiin -seminaari tarjoaa käytännön työkaluja osallisuuden toteuttamiseen. Osallisuutta tarkastellaan päivän aikana useasta eri näkökulmasta. Ohjelma tarjoaa monipuolisen kattauksen yhteiskunnallisesta, sosiaalisesta ja poliittisesta osallisuudesta.

Työpajoissa käsitellään muun muassa tubettamista, nuorten työelämätaitoja, lastensuojelun kokemusasiantuntijuutta sekä sitä, miten rakennetaan osallistava koulu.

Seminaarissa tapaavat myös kunnallisten lasten parlamenttien ohjaajat, jotka kokoontuvat yhteen ensimmäistä kertaa. Tapaamisen tavoitteena on lisätä yhteistyötä sekä keskustella myös valtakunnallisen toiminnan käynnistämisestä.

”Lasten parlamentti on yksi esimerkki poliittisten osallisuuden keinoista. Esimerkiksi Jyväskylässä lasten parlamentin kautta lapset pääsevät kehittämään kaupungin palveluita”, sanoo koordinaattori Turo Teittinen Nuorten Keski-Suomi ry:stä.

Päivän toisessa verkostotapaamisessa käsitellään Nuorten Keski-Suomi ry:n koordinoimaa hanketta, jossa kehitetään nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia viidessä maakunnassa.

”Merkittävä osa palveluita siirtyy tulevassa uudistuksessa kunnilta maakunnille. On tärkeää turvata nuorten osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuudet niin maakuntien päätöksenteossa kuin palveluiden toteuttamisessa”, toteaa projektikehittäjä Eeva Mäntylä Nuorten maakunta -hankkeesta.

Nuorten Keski-Suomi on nuorten toimijuutta, osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia edistävä palvelujärjestö. Yhdistyksen tarkoitus on tarjota nuorille vaikuttamisen ja toiminnan paikkoja ja antaa nuorille mahdollisuuksia saada äänensä esiin ja osallistua.

 

Lisätietoja:

Eeva-Liisa Tilkanen, p. 040 552 8070, eeva-liisa.tilkanen@nuortenkeskisuomi.fi

www.nuortenkeskisuomi.fi/synttarit

 

Julkinen liikenne korvaa yksityisautoilun ja lautasilla on entistä enemmän kasvisruokaa sekä koulussa että kotona. Energiaa tuotetaan uusiutuvasti ja tekoäly vaikuttaa työelämään. Muun muassa tällaisia tulevaisuudenkuvia nousi esiin maanantaina 22.10. järjestetyssä Keski-Suomen nuorisofoorumissa, jossa nuoret pohtivat, millainen Suomi on vuonna 2050.

Nuorisofoorumiin osallistui nuoria eri puolilta Keski-Suomea. Nuorten näkemyksiä kuultiin seppo.io-menetelmällä toteutetun pelin tehtävissä ja työpajoissa.

Tulevaisuusaiheisissa työpajoissa nuoret pohtivat teleportteja liikennevälineinä, tekoälyä ja työelämää, lisättyä todellisuutta ja jopa Marsiin muuttamista. Keskusteluista kävi ilmi, että nuoret näkevät Suomen vuonna 2050 maana, jossa ekologiset arvot ohjaavat sekä arjen valintoja että yhteiskunnan toimintaa. Tulevaisuuden kouluruuankin arveltiin olevan nykyistä kasvispainotteisempana. Lihatuotteitakin nuoret tarjoaisivat tulevaisuuden kouluissa, mutta perinteisen possun ja naudan lisäksi lautasilla on muun muassa sirkkoja ja toukkia.

Ilmasto- ja ympäristöasiat olivat päivän kattava teema. ”Nuoret ottavat ilmastonmuutoksen todella vakavasti. Hieman huolestuttavaa on se, että kouluissa on saatettu puhua siitä mistä ilmastonmuutos johtuu, mutta ei siitä, mitä sille voisi tehdä”, toteaa ympäristökasvatusasiantuntija Tanja Tuulinen Keski-Suomen ely-keskuksesta.

Nuoret pohtivat pelissä myös osallisuutta ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Osallisuuden työpisteellä kävi ilmi, että maakunnallinen nuorisovaltuusto on nuorille tärkeä osallisuuden ja vaikuttamisen väline.

”Keski-Suomen maakunnallinen nuorisovaltuusto on tullut nuorille tutuksi ja luonut vaikuttamisen mahdollisuuksia. Olemme tässä suhteessa etulyöntiasemassa verrattuna sellaisiin maakuntiin, joissa vastaavaa toimintaa ei vielä ole”, kommentoi hallinto- ja viestintäpäällikkö Emmi Hyvönen Keski-Suomi 2021-projektista.

 

Nuoria kiiteltiin kriittisyydestä

Nuorisofoorumi huipentui nuorten ja päättäjien kohtaamiseen. Pienryhmissä käydyissä keskusteluissa nuorilla oli mahdollisuus nostaa esiin aamupäivän aikana käsiteltyjä ja muita ajankohtaisia aiheita. Keskusteluja käytiin muun muassa ilmastonmuutokseen vaikuttamisesta, julkisesta liikenteestä ja koulutuksesta.

Nuorten kanssa keskustelemassa olivat ylijohtaja Pasi Patrikainen Keski-Suomen ely-keskuksesta, Keski-Suomen työ- ja elinkeinokeskuksen johtaja Tuula Säynätmäki, projektipäällikkö Pirjo Peräaho Keski-Suomen liitosta, Jyvässeudun 4H:n toiminnanjohtaja Ritva Vallinkoski, projektipäällikkö Riina Kylmälahti Keski-Suomen nuorisoseuroista, maakuntavaltuuston varajäsen, kunnanhallituksen varapuheenjohtaja  Jani Kokko (sd.) Muuramesta, kunta- ja maakuntavaltuutettu Matleena Käppi (vas.) ja kunnanvaltuutettu Irma Hirsjärvi (vas.) Jyväskylästä, kansanedustajat Anne Kalmari (kesk.), Mauri Pekkarinen (kesk.), Aila Paloniemi (kesk.), Sinuhe Wallinheimo (kok.), Lauri Ihalainen (sd.) sekä eduskunta-avustaja Juho Ikonen Toivakasta.

Päivän lopuksi päättäjät lupasivat viedä nuorten näkemyksiä eteenpäin. ”Mahtava huomata, miten fiksuja ja tiedostavia nuoria täältä löytyy. Osaatte olla myös kriittisiä, pitäkää siitä kiinni”, Matleena Käppi sanoi.

Nuoria kannustettiin kertomaan jatkossakin rohkeasti omia näkemyksiään ja ottamaan yhteyttä päättäjiin. ”Teillä on mahdollisuus vaikuttaa eri kanavien kautta. Nyt kun on tultu tutuksi, niin voi vaikka tuolla kadulla kulkiessa nykäistä hihasta”, Patrikainen sanoi.

Nuorisofoorumi on vuosittainen vaikuttamisesta kiinnostuneita nuoria kokoava tilaisuus, jossa pureudutaan ajankohtaisiin asioihin. Päivään osallistui tänä noin 50 nuorta ja 14 heidän kanssaan työskentelevää aikuista eri puolilta Keski-Suomea. Nuorten kysymyksiin oli vastaamassa 17 päättäjää ja virkamiestä.

”Nuorisofoorumin tarkoitus on saada nuoria kiinnostumaan vaikuttamisesta tarjoamalla kiinnostavia tapoja vaikuttaa sekä luomalla yhteyksiä päättäjien ja nuorten välille”, sanoo Keski-Suomen nuorisovaltuuston varapuheenjohtaja Max Koitela.

Tilaisuudessa esiteltiin myös Keski-Suomen Nuorisovaltuuston toimintasääntö sekä toimintakertomus edelliseltä kaudelta ja valittiin kuntien edustajat Keski-Suomen Nuorisovaltuuston tulevalle kaudelle.

Maakunnallisen nuorisovaltuuston aktiiveille jäi päivästä positiivinen tunnelma. ”Olemme todella tyytyväisiä siitä, että saatiin itse tapahtumassa nuoria kiinnostumaan nuorisovaltuustosta”, Koitela sanoo.

 

Lisätietoja: www.nuortenkeskisuomi.fi/nuorisofoorumi
Carita Hännivirta, 0440 124606, carita.hannivirta@nuortenkeskisuomi.fi

Miten Keski-Suomessa liikutaan vuonna 2050? Entä millaista kouluruokaa silloin syödään?

Joukko keskisuomalaisia nuoria kokoontuu pohtimaan näitä ja monia muita kotimaakunnan tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä Keski-Suomen nuorisofoorumiin maanantaina 22.10. Tilaisuus järjestetään klo 9-16 Veturitalleilla Jyväskylässä.

Nuorisofoorumi on vaikuttamisesta kiinnostuneita nuoria kokoava tilaisuus, jossa päästään pureutumaan ajankohtaisiin asioihin sekä tapaamaan päättäjiä. Nuorten ajatuksia kuullaan aamupäivällä pidettävissä työpajoissa pelillisen menetelmän avulla. Aiheena on mm. Keski-Suomen ilmasto-ohjelma, tulevaisuustyö sekä osallisuus tulevassa maakunnassa. Nuorilla on lisäksi mahdollisuus kertoa mielipiteitään ja esittää kysymyksiä maakunnan päättäjille, jotka on kutsuttu tilaisuuteen mukaan iltapäiväksi.

Päivän aikana esitellään myös Keski-Suomen Nuorisovaltuuston toimintasääntö sekä toimintakertomus edelliseltä kaudelta. Lisäksi valitaan kuntien edustajat Keski-Suomen Nuorisovaltuuston tulevalle kaudelle.

Nuorisofoorumiin on kutsuttu kuntien nuorisovaltuustot ja yläkoulujen oppilaskuntien hallitukset sekä näiden ohjaajat. Päättäjistä mukaan on pyydetty Keski-Suomen kansanedustajat ja maakuntavaltuusto sekä muita vaikuttajia. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki nuorten vaikuttamisesta kiinnostuneet! Lisätietoa ja ilmoittautuminen: www.nuortenkeskisuomi.fi/nuorisofoorumi


NUORISOFOORUMIN AIKATAULU

8:45-9:15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi
9:15 Tervetuloa ja orientoituminen päivään!
Toiminnallista työskentelyä ajankohtaisista aiheista Seppo.io mobiilipeliä pelaten
Keskustelua ja palautetta pelistä, iltapäivällä saapuvien päättäjien esittely

11:15 Lounastauko

12:15 Keski-Suomen Nuorisovaltuuston Toimintasääntö
Keski-Suomen Nuorisovaltuuston nimeäminen kaudelle 2018-2019
13:00 Maakuntajohtajan tervehdys nuorille ja päättäjille
Keski-Suomen Nuorisovaltuuston 2017-2018 Toimintakertomuksen esittely
Nuoret ja päättäjät kohtaavat -keskusteluhetki
15:00 Päivän yhteenveto ja kahvitarjoilu
15.45 Tilaisuus päättyy

Keski-Suomen Nuorisovaltuuston puolesta;

Max Koitela, vararyhmävastaava

Lisätietoja: Carita Hännivirta, 0440 124606, carita.hannivirta@nuortenkeskisuomi.fi

Kun ensimmäisenä palveluspäivänä pyydettiin lavalle haastateltavaksi parin tuhannen opettajan eteen, tiesi, ettei seuraava vuosi ainakaan kovin huonosti voisi mennä.

Mutta palataan ensin hetki ajassa taaksepäin. Kesällä 2017 päätin, että armeijan sijasta haluan hakeutua siviilipalvelukseen. Syitä tähän valintaan en ala sen enempää eritellä, niistä saisi aikaan ihan oman blogikirjoituksen. Tuohon aikaan olin Laukaan nuorisovaltuuston edustajana mukana Nuorten Keski-Suomi ry:n koordinoimassa Nuorten Ääni Keski-Suomessa -vaikuttajaryhmässä. Eräässä ryhmän kokouksessa osui sattumalta puheeksi alkava palvelus, sekä se, että palveluspaikka oli vielä hakusessa. Tätä seurasikin kysymys; haluaisinko suorittaa palveluksen Nuorten Keski-Suomessa. Vastausta ei tarvinnut miettiä kovin pitkään.

Tästä päästään jo hyvin takaisin ensimmäiseen palveluspäivään, kasvatus- ja opetusalan suurtapahtuma KEOSiin Jyväskylän Paviljonkiin. Alun clickbait-lauseesta huolimatta se valitettavasti päättyi antikliimaksiin. Kieltäydyin haastattelupyynnöstä vedoten huonosti nukuttuun yöhön ja väsymykseen. Tosin jos näin jälkeenpäin totta puhutaan, oikea syy oli se, että asteikolla yhdestä kymmeneen jännitti ehkä noin yksitoista.

Tuo hetki opetti kuitenkin sen, että seuraavan vuoden aikana tulisin kyllä saamaan huikeita tilaisuuksia ja mahdollisuuksia, niihin pitäisi vain itse tarttua. Ja kyllähän niitä tilaisuuksia sitten tuli. Päällimmäisenä mieleen jäivät esimerkiksi Nuorten Keski-Suomen jokavuotisen perinteen, palkitsemisjuhlan, suunnittelu- ja juontovastuu jaettuna huikean työparini Millan kanssa, sekä Keski-Suomen Nuorisovaltuuston ja Toukofestin nuoren tekijäjoukon Toukotiimin kanssa vietetyt leirit, kokoukset ja suunnittelupalaverit. Voisin väittää, ettei kovin moneen ryhmään valikoidu niin mahtavia tyyppejä, kuin noihin kahteen!

 

Kulunut vuosi opetti paljon muutakin kuin tilaisuuksiin tarttumisen tärkeyden.

Pääsin esimerkiksi tutustumaan yhdistyksen taloushallintoon, tarkemmin muun muassa laskutukseen ja tiliöintiin (sekä moneen muuhun käsitteeseen, joista suurimmalle osalle lukijoista tulee varmasti mieleen lähinnä päänsärky, joten lopetan listauksen tähän 😊). Kyseisen aihepiirin tiedoista ja taidoista ei omalla kohdallani kuitenkaan ainakaan haittaa ole ollut tänä syksynä alkaneissa kauppakorkeakoulun opinnoissa.

Työnkuvani kuluneen vuoden aikana sisälsi tehtäviä todella monipuolisesti aina toimistosihteerin hommista tapahtumatuotantoon ja nuorten vaikuttajien ohjaukseen. Jo palveluksen aikana ja myös sen jälkeen olen monet kerrat miettinyt sitä, miten laajasti sain kokemusta erilaisista tehtävistä niin, että niistä silti muodostui järkevä kokonaisuus, joka palveli sekä työnantajaa, että itseäni. Tästä kokemuksesta olenkin erittäin kiitollinen.

Kiitollisuudesta puheen ollen, toinen kyseisen tunnetilan aiheuttaja koko vuoden ajan oli aivan mahtava työporukka. Alusta asti näki, että täällä jokainen tekee töitä saman tavoitteen eteen ihailtavalla asenteella. Vaikka olinkin ”vain sivari”, otettiin minut heti todella hyvin vastaan, pääsin ihan oikeasti näyttämään osaamistani, ja sain kokea olevani täysimittainen työyhteisön jäsen.

Tätä tekstiä en enää kirjoita sivarina; palvelukseni päättyi noin kuukausi sitten. Sen päättymisen ohessa menin kuitenkin kirjoittamaan nimeni paperiin, jonka johdosta olen nyt myös ihan juridisesti ajatellen sellainen työyhteisön oikea jäsen. Ilokseni voin myös lopettaa tämän tekstin toteamalla, että juuri se yhteisö tässä työssä onkin parasta!

Joonas Lampela

Etelä-Savo on yksi Nuorten ääni uudessa maakuntahallinnossa -hankkeen viidestä maakunnasta, joissa kehitetään ja kokeillaan monipuolisia tapoja nuorille osallistua ja vaikuttaa Etelä-Savon maakunnan asioihin. 

“Jokainen nuori on asiantuntija.” Se on Etelä-Savon nuoret vaikuttajat -konseptin slogan, joka on syntynyt nuorilta itseltään. Kielitoimiston sanakirjan mukaan asiantuntija on henkilö, jolla on asiantuntemusta; asiantuntija on erikoistuntija, ekspertti, spesialisti. Sloganilla halutaan tuoda esille toimintamme tavoite vahvistaa joka ikistä eteläsavolaista nuorta siinä, että hänen ajatuksensa ja mielipiteensä ovat arvokkaita – ekspertin lausuntoja! Niinpä osana tätäkin blogitekstiä pääsette tutustumaan eteläsavolaisten asiantuntijoiden kommentteihin, jotka keräsin viimeisimmässä Etelä-Savon nuoret vaikuttajat -tapaamisessa Pieksämäellä.

Osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEa olemme maakunnassa käynnistäneet noin vuosi sitten Etelä-Savon nuoret vaikuttajat -konseptin. Usein kun esittelen konseptia ammattilaisille ympäri maakuntaa, törmään kysymykseen: “Saatteko te nuoria mukaan?” Yleinen vitsaus tuntuu olevan, että maakunnassamme on erityisen vaikeaa löytää nuoria mukaan yhteiseen tekemiseen: järjestöihin vapaaehtoisiksi, nuorisovaltuustoihin, oppilaskuntien aktiiveiksi jne. Jos nuoria on saatu mukaan, he ovat usein kaikessa mahdollisessa toiminnassa ja väsyvät melko nopeasti. Pohdin usein mikä tai kuka saa nuoret aktivoitumaan?

“Alunperin tulin mukaan nuoriso-ohjaajan houkuttelemaan. Kyllä tässä tuntuu, että pääsee johonkin osallistumaan ja vaikuttamaan. Kannattaa tulla tänne käymään, kattomaan mikä on meininki.“ -Lassi

Meillä aikuisilla on valtavan iso rooli. Kannustavat sanat, rohkaiseva kutsu, ääneen lausuttu ajatus siitä, että tää juttu vois ollakin sellanen mistä tykkäät. Niillä tsemppaavilla sanoilla on painoarvoa ja voimaa enemmän kuin me usein ajatellaan. Etelä-Savon nuorten vaikuttajien toiminnassa tärkeä arvo on avoimuus. Kaikki tapaamiset on avoimia ja niihin saa tulla mukaan ihan kuka vaan ihan mistä taustasta tahansa. Pyrkimyksenä on, että ei tarvitse jännittää osaako sanoa oikeita sanoja ja kommentteja, vaan jokaiselle on tilaa.

“Mä en oo ihan varma mistä tässä on kyse, mutta täällä saa olla ihan pihalla.” -Saaraemilia

Kaikki vaikuttajien tapaamiset on teemoitettu, jotta tietystä teemasta kiinnostunut nuori voi saapua siihen itseä edes vähäsen kiinnostavan teeman tapaamiseen. Kokoamme jokaisesta tapaamisesta muistion tai muuta materiaalia ja laitamme esille verkkosivuille (www.lapeetelasavo.com/materiaalit), someen (www.facebook.com/lapees) ja/tai toimitamme viestin suoraan niille päättäjille ja toimijoille, joita asia koskettaa. Teemat liittyvät nuorten arkisiin asioihin. Kierrämme maakunnan eri kunnissa, jotta kyseisen kunnan nuoret pääsisivät näkemään mitä toiminta on ja voisivat sitten päättää haluavatko tulla mukaan uudestaan.

Vaikuttamiseen ja mielipiteiden lausumiseen ei missään nimessä voi pakottaa. Voidaan kuitenkin vahvistaa vähintäänkin sitä, että nuorella on mahdollisuus kommentoida.

“Kyllä tästä hyvä tulee. Pikkuhiljaa ruvetaan levittämään vaikuttamisesta ja yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneita kaikkialle maakunnan nuoriin.“ -Makke

Melko suuren roolin tapaamisissa on saanut myös tiedon jakaminen ja tieto-osallisuuden vahvistaminen. Nuorilla on vain vähän tietoa siitä, mitä tapahtuu maakunta- ja sote-uudistuksessa tai siitä, mitkä asiat ylipäänsä ovat maakunnan vastuulla. Meidän aikuisten haastava tehtävä siinä on muotoilla meillekin vaikeita asioita sellaisiksi, jotka ovat nuorille ymmärrettäviä. Voimme luoda myönteistä ilmapiiriä sen suhteen, että uudistus ei välttämättä aina ole huono asia.

“Tapaamiset on tosi kiinnostavia sillee ja tääl on yleensä jtn hyvää ruokaa.  Sit saa tietää enemmän niinku nyt tapahtuvista asioista ku ei niistä oikei jaeta tietoo muuten.” -Salla

Kehotan lämpimästi jokaista aikuista tutustumaan oman maakuntansa nuoriin asiantuntijoihin. Mitkä asiat askarruttaa, mitä nuorten elämässä oikein tapahtuu? Kun pääsee kurkkaamaan nuorten elämään, aukeaa omakin ajattelu taas ihan eri tavalla. Joskus oma työ saattaa tuntua jähmeältä ja mietityttää miten pystyisi ottamaan seuraavan askeleen, jotta työ voi edetä. Silloin asiantuntijoiden kommenteilla on erityisen suuri painoarvo.

“Etelä-Savon nuoret jytää! Koska ne on hyviä. Ne ovat luovia ja innokkaita luomaan nuorille polkuja tulevaisuuteen. Tavotellaan vaikka sitä, että mahdollisimman moni eteläsavolainen nuori olis vuoden päästä kuullut tästä toiminnasta!” -Timoteus

 

Saara Hanhela
Hankekoordinaattori
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Etelä-Savo
Etelä-Savon nuoret vaikuttajat

Varmasti kaikki meistä on ollut mukana jonkinlaisessa tapahtumassa – oli kyseessä sitten ne kuuluisat Himoksen juhannusfestarit, Susijengin koripallo-ottelu tai ehkä vain katukirppis. Tai ehkä heti ei tule mieleen mitään erityistä tilaisuutta. Se on ihan okei ja ymmärrettävää, sillä tapahtumissa käynti on meille vierailijoille niin nopea hetki. Otetaan esimerkiksi edellä mainittu katukirppis: alueelle kävellään, kierretään kojut läpi ja ehkä lopuksi tuetaan paikallista partiotoimintaa ostamalla kahvi kirppiksen kioskista. Siihen se jääkin ja lopulta tämä kokemus on ohi ehkä alle vartissa.

 

Oletko kuitenkaan ikinä miettinyt, millaisen työn edes tällaisen pienen tapahtuman järjestäminen lopulta vaatii? Katukirppiksessäkin tulee ajoissa varata paikka omalle pisteelle, lajitella ja hinnoitella tavarat sekä herätä aikaisin kärräämään tavaroita ulos paahteeseen – kioskista nyt puhumattakaan. Kirjoitinkin tähän liittyen Nuorten Keski-Suomen Facebook-sivulle, kuinka täällä työskennellessäni minä, joka koen järjestäneeni tapahtumia kiitettävissä määrin, yllätyin siitä, kuinka paljon valmisteluja välillä tarvitaan. Tarkoitan nyt erityisesti Nuorten Keski-Suomen SuomiAreenan keskustelutilaisuutta, jota on valmisteltu pitkin alkukesää.

 

Jos nyt alkaa mietityttämään, että hetkinen, mikäs se SuomiAreena nyt olikaan, kyseessä on siis Wikipedian virallisen määritelmän mukaisesti Porissa kesäisin järjestettävä poliittinen keskustelutapahtuma, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2005 länsinaapurimme Ruotsin Almedalsveckanin esimerkin pohjalta. Käytännössä tämä tarkoittaa samaan aikaan ehkä massoille tutumman tapahtuman Porin Jazzien kanssa olevaa viisipäiväistä politiikan huipputapahtumanakin tunnettua tilaisuusrypästä.

 

Tämä saattaa kuulostaa kuivalta, mutta oikeastaan tapahtuma on aika monipuolinen, eikä suunnattu pelkästään politiikan konkareille: ohjelma sisältää niin pääministeri Juha Sipilän kuin entisen hiihtäjä Aino-Kaisa Saarisen sekä kiinteistövälittäjä Kaisa Liskinkin puheenvuoroja. SuomiAreena haluaakin herättää keskustelua. Se toteuttaa suomalaisen yhteiskunnan demokraattista luonnetta jo antiikin Ateenastakin tutun suoran demokratian avulla. SuomiAreena onkin lopulta faktoja ja mielipiteitä – länsimaista politiikkaa puhtaimmillaan.

 

Yhteiskunnallisena järjestönä Nuorten Keski-Suomi onkin mukana tässä tapahtumassa, itse asiassa tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Aiheena paneelikeskustelutyyppisellä keskustelutilaisuudella on ajankohtainen kysymys nuorten vaikuttamisesta tai vaikuttamatta jättämisestä otsikolla Onko mun mielipiteellä väliä?. Vaikka tapahtuma onkin tänä vuonna vasta heinäkuun kolmannella viikolla ja vaikka kyseessä on vain tunnin mittainen keskustelu, jo kesäkuu on ollut SuomiAreena-täyteinen. Se on koostunut suunnittelusta tilaisuuden juontajan Santeri Lohen kanssa, sähköposteista, tapahtuman markkinoinnista ja puhujien mukaan rekrytoinneista. Esiintyjät tuli esimerkiksi ilmoittaa tapahtumaan jo kauan sitten. Mikäli esitykseen tulee mukaan dioja tai jotain muuta esitettävää materiaalia, tulee ne lähettää jo heinäkuun toisella viikolla. Koska tilaisuus on ulkona, on äänestysliput pitänyt tulostaa mahdollisimman taipumattomiksi tuulisen kelin varalta. Ja kaikki tämä yksityiskohtien hiominen ja valmistelutyö osuu juuri vuoden hiljaisimpaan aikaan, kesälomakauteen – kiirettä siis riittää tilaisuuden valmistelussa.

 

Kaikesta huolimatta tilaisuus on kuitenkin valmistumassa hyvissä ajoin. Puhujat on saatu valmiiksi, aiheita keskusteluun on mietitty ja keskusteluaiheita varten on etsitty erilaista tutkimustietoa sekä kerätty kyselyiden vastauksia. Lopulta yksityiskohdat tekevätkin tapahtuman: niin käytetyt työtunnit, vaihdetut sähköpostiviestit kuin paperinhakureissutkin voivat olla ratkaisevia. Ja kuten joskus sanotaan, hyvin valmisteltu on puoliksi tehty. Jos siis olet suuntaamassa heinäkuun kolmannella viikolla Poriin vaikka jazzeja tai asuntomessuja varten, kannattaa suunnata perjantaiaamupäivällä kohti SuomiAreenaa ja Eetunaukiota.

 

Reetta Ala-Mutka
Nuorten Keski-Suomen kesätyöntekijä 2018

1 2 3 6