Nuorten ääni maakunnissa

Keski-Suomessa toteutettu maakunnallinen nuorten vaikuttamistoiminta, Nuorten Ääni Keski-Suomessa -ryhmä, on toiminut Kainuun nuorisovaltuuston ohella uranuurtajana nuorten maakunnallisen vaikuttamisen edistäjänä. Maakuntahallinnon uudistuksessa kaikkiin maakuntiin perustetaan nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä.

Nuksu on saanut OKM:stä hankerahoitusta, jolla nuorten vaikuttamistoimintaa kehitetään valtakunnallisesti eteenpäin. Keski-Suomessa kertynyt ja hankkeessa kertyvä osaaminen saadaan näin kaikkien alueiden käyttöön. Hankkeessa etsitään ratkaisuja ja toimintamalleja, miten nuorten ääni ja kaikenlaiset nuoret saadaan mukaan päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen niin, että se palvelee sekä hallinnon että erilaisten nuorten tarpeita. Vuosille 2017- 2019 suunnitellussa hankkeessa toimintaa toteutetaan aluksi kokeilualueilla ja jatkossa toiminta laajenee siten, että kertyviä oppeja levitetään muihin maakuntiin uuden maakuntahallinnon käynnistyessä v. 2019.

Kehittämistyötä tehdään yhdessä laajan verkoston kanssa. Kokeilualueina ovat Etelä-Savo, Kainuu, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Satakunta. Näihin maakuntiin kootaan omat maakunnalliset ryhmät kehittämään alueelle sopivia toimintamalleja. Myös maakuntien kesken tehdään paljon yhteistyötä. Kehittämistyössä mukana on mm. ko. maakuntakuntien liitot, Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn muutosagentit, Aluehallintovirastojen, Nuorisotutkimusseuran, oppilaitosten, nuorisotyön ja järjestöjen edustajia sekä tietysti nuoret. Mukana on nuoria paitsi nuorisovaltuustoista ja mm. Nuorten ääni Keski-Suomessa -ryhmästä, myös eri palveluja käyttävät ja erilaisista lähtökohdista tulevat nuoret otetaan mukaan mahdollisimman laajasti.

Lisätietoja; Eeva-Liisa Tilkanen, toiminnanjohtaja,
eeva-liisa.tilkanen(at)nuortenkeskisuomi.fi, puh. 040 552 8070

Maria Kaisa Aula, mariakaisa.aula(at)gmail.com, p. 050 5309697.

 

KEHITTÄJÄT KOKOONTUIVAT JYVÄSKYLÄSSÄ

Nuorten ääni uudessa maakuntahallinnossa -hankkeen avauspäivä järjestettiin Jyväskylässä 5.4.2017 kooten lähes 50 eri toimijaa yhteen. Edustettuina olivat suunniteltujen pilottimaakuntien toimijat Etelä-Savosta, Kainuusta, Keski-Pohjanmaalta, Keski-Suomesta, Pirkanmaalta ja Satakunnasta sekä useita nuorten palveluita kehittävät tahot niin kunta-, maakunta-, kuin valtakunnalliselta tasolta. Uuteen maakuntahallintoon halutaan varmistaa kaikenlaisten nuorten äänen kuuleminen ja päivän aikana kuultiinkin niin vammaisjärjestön edustajaa kuin sijoitettujen lasten terveisiä.

Alkupuheenvuorossa Nuorten Keski-Suomen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula korosti, että uutta toimintamallia on suunniteltava ja testattava yhdessä nuorten kanssa. Maakuntauudistusta suunnittelevat aikuiset ja päättäjät on sitoutettava ottamaan nuoret huomioon, ymmärtäen kuitenkin, että aikuiset tarvitsevat valmennusta ja kouluttamista vuorovaikutukseen ja nuorten näkemysten vastaanottamiseen. Aula nosti myös, miten saataisiin lapset ja nuoret aidosti arvioimaan heille suunnattuja palveluita. Usein asiantuntijuuteen pohjautuvassa määrittelyssä vähemmälle huomiolle jää lasten ja nuorten ajatukset siitä, mikä on hyvä ja laadukas palvelu.

Keski-Suomen liiton maakuntauudistuksen projektipäällikkö Pirjo Peräaho oli iloinen, kun pystyi kertomaan, että Keski-Suomessa nuorten vaikuttaminen on otettu huomioon jo useamman vuoden ajan. Liitolla ja Nuorten Keski-Suomella on sopimus nuorten vaikuttamisen mahdollistamista ja Nuorten ääni Keski-Suomessa -ryhmän ääntä onkin kuultu useassa asiassa. Yhteistyö vain tiivistyy, kun mennään kohti maakuntavaaleja ja maakuntien väliaikaishallintoa. Tarkoituksena on, että Keski-Suomessa perustetaan maakunnallinen nuorisovaltuusto vuoden 2018 alusta. Lopuksi Peräaho korosti, että maakuntaa rakennetaan yhdessä ja asukkaiden näkemykset huomioidaan jo valmisteluvaiheessa. Jo muutaman kuukauden päästä nuoret pääsevät kertomaan ajatuksiaan Toukofestissä mm. valmisteilla olevista maakunnan palvelulupauksista.

Tutkijoiden evästyksiä toimintamallien luomiselle saatiin Nuorisotutkimusverkoston nuorten osallisuuden tutkijalta Anu Gretscheliltä, joka korosti vuorovaikutuksellisen kohtaamisen tärkeyttä ja sitä, että päättäjien täytyy kertoa, miten nuorten mielipiteet otetaan huomioon ja mitä vaikutuksia niillä on ollut päätöksentekoon. Nuoria on kuultava nuoria koskevissa asioissa, mutta on pohdittava ensin, miten heitä otetaan mukaan keskustelemaan niin, että kuulemisella on kytkös päätöksentekoon. Maakuntien virkamiehillä on vastuu tässä asiassa, hankkeet eivät voi olla vastuussa päätöksentekoprosessista. Loppuun Gretschel vielä muistutti, että vuorovaikutuksellisissa kohtaamisissa nuorten ja päättäjien kesken opitaan aina jotain, ja suurimman opin ovat yleensä saaneet päättäjät kohdatessaan aidosti nuoria.

Puheenvuorojen lomassa käytiin idearikasta keskustelua, miten saadaan kaikenlaisten nuorten tarpeet ja toiveet näkyviin. Tärkeää on toimintamallia luodessa huomioida, miten niiden nuorten ääni saadaan kuuluviin jotka eivät muuten ole mukana vaikuttamisryhmissä tai muuten aktiivisia vaikuttajia. Lisäksi useammassa pöytäkeskustelussa nostettiin toive sellaisesta toimintamallista, jossa nuoret ovat mukana jo kehittämisvaiheessa eivätkä vasta sitten kun palvelut on jo kehitetty valmiiksi ja näennäisesti kysytään nuorten mielipidettä palvelusta.

Päivän aikana muotoutui visio, jota kohti lähdetään yhdessä kulkemaan; Kaikenlaisten nuorten ääni kuuluu tulevassa maakunnassa. Nuorten kuulemisessa huomioidaan monimuotoisuus, systemaattisuus, aikuisten ja nuorten vuoropuhelu sekä yhteys päätöksentekoon niin maakunta- kuin kuntatasolla. Vaikuttamisen ja vaikuttavuuden arvioinnista huolehditaan niin, että mahdollisimman laaja joukko kokee osallisuuden tunteen.