Tag

Nuorisovaltuusto

 

Julkinen liikenne korvaa yksityisautoilun ja lautasilla on entistä enemmän kasvisruokaa sekä koulussa että kotona. Energiaa tuotetaan uusiutuvasti ja tekoäly vaikuttaa työelämään. Muun muassa tällaisia tulevaisuudenkuvia nousi esiin maanantaina 22.10. järjestetyssä Keski-Suomen nuorisofoorumissa, jossa nuoret pohtivat, millainen Suomi on vuonna 2050.

Nuorisofoorumiin osallistui nuoria eri puolilta Keski-Suomea. Nuorten näkemyksiä kuultiin seppo.io-menetelmällä toteutetun pelin tehtävissä ja työpajoissa.

Tulevaisuusaiheisissa työpajoissa nuoret pohtivat teleportteja liikennevälineinä, tekoälyä ja työelämää, lisättyä todellisuutta ja jopa Marsiin muuttamista. Keskusteluista kävi ilmi, että nuoret näkevät Suomen vuonna 2050 maana, jossa ekologiset arvot ohjaavat sekä arjen valintoja että yhteiskunnan toimintaa. Tulevaisuuden kouluruuankin arveltiin olevan nykyistä kasvispainotteisempana. Lihatuotteitakin nuoret tarjoaisivat tulevaisuuden kouluissa, mutta perinteisen possun ja naudan lisäksi lautasilla on muun muassa sirkkoja ja toukkia.

Ilmasto- ja ympäristöasiat olivat päivän kattava teema. ”Nuoret ottavat ilmastonmuutoksen todella vakavasti. Hieman huolestuttavaa on se, että kouluissa on saatettu puhua siitä mistä ilmastonmuutos johtuu, mutta ei siitä, mitä sille voisi tehdä”, toteaa ympäristökasvatusasiantuntija Tanja Tuulinen Keski-Suomen ely-keskuksesta.

Nuoret pohtivat pelissä myös osallisuutta ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Osallisuuden työpisteellä kävi ilmi, että maakunnallinen nuorisovaltuusto on nuorille tärkeä osallisuuden ja vaikuttamisen väline.

”Keski-Suomen maakunnallinen nuorisovaltuusto on tullut nuorille tutuksi ja luonut vaikuttamisen mahdollisuuksia. Olemme tässä suhteessa etulyöntiasemassa verrattuna sellaisiin maakuntiin, joissa vastaavaa toimintaa ei vielä ole”, kommentoi hallinto- ja viestintäpäällikkö Emmi Hyvönen Keski-Suomi 2021-projektista.

 

Nuoria kiiteltiin kriittisyydestä

Nuorisofoorumi huipentui nuorten ja päättäjien kohtaamiseen. Pienryhmissä käydyissä keskusteluissa nuorilla oli mahdollisuus nostaa esiin aamupäivän aikana käsiteltyjä ja muita ajankohtaisia aiheita. Keskusteluja käytiin muun muassa ilmastonmuutokseen vaikuttamisesta, julkisesta liikenteestä ja koulutuksesta.

Nuorten kanssa keskustelemassa olivat ylijohtaja Pasi Patrikainen Keski-Suomen ely-keskuksesta, Keski-Suomen työ- ja elinkeinokeskuksen johtaja Tuula Säynätmäki, projektipäällikkö Pirjo Peräaho Keski-Suomen liitosta, Jyvässeudun 4H:n toiminnanjohtaja Ritva Vallinkoski, projektipäällikkö Riina Kylmälahti Keski-Suomen nuorisoseuroista, maakuntavaltuuston varajäsen, kunnanhallituksen varapuheenjohtaja  Jani Kokko (sd.) Muuramesta, kunta- ja maakuntavaltuutettu Matleena Käppi (vas.) ja kunnanvaltuutettu Irma Hirsjärvi (vas.) Jyväskylästä, kansanedustajat Anne Kalmari (kesk.), Mauri Pekkarinen (kesk.), Aila Paloniemi (kesk.), Sinuhe Wallinheimo (kok.), Lauri Ihalainen (sd.) sekä eduskunta-avustaja Juho Ikonen Toivakasta.

Päivän lopuksi päättäjät lupasivat viedä nuorten näkemyksiä eteenpäin. ”Mahtava huomata, miten fiksuja ja tiedostavia nuoria täältä löytyy. Osaatte olla myös kriittisiä, pitäkää siitä kiinni”, Matleena Käppi sanoi.

Nuoria kannustettiin kertomaan jatkossakin rohkeasti omia näkemyksiään ja ottamaan yhteyttä päättäjiin. ”Teillä on mahdollisuus vaikuttaa eri kanavien kautta. Nyt kun on tultu tutuksi, niin voi vaikka tuolla kadulla kulkiessa nykäistä hihasta”, Patrikainen sanoi.

Nuorisofoorumi on vuosittainen vaikuttamisesta kiinnostuneita nuoria kokoava tilaisuus, jossa pureudutaan ajankohtaisiin asioihin. Päivään osallistui tänä noin 50 nuorta ja 14 heidän kanssaan työskentelevää aikuista eri puolilta Keski-Suomea. Nuorten kysymyksiin oli vastaamassa 17 päättäjää ja virkamiestä.

”Nuorisofoorumin tarkoitus on saada nuoria kiinnostumaan vaikuttamisesta tarjoamalla kiinnostavia tapoja vaikuttaa sekä luomalla yhteyksiä päättäjien ja nuorten välille”, sanoo Keski-Suomen nuorisovaltuuston varapuheenjohtaja Max Koitela.

Tilaisuudessa esiteltiin myös Keski-Suomen Nuorisovaltuuston toimintasääntö sekä toimintakertomus edelliseltä kaudelta ja valittiin kuntien edustajat Keski-Suomen Nuorisovaltuuston tulevalle kaudelle.

Maakunnallisen nuorisovaltuuston aktiiveille jäi päivästä positiivinen tunnelma. ”Olemme todella tyytyväisiä siitä, että saatiin itse tapahtumassa nuoria kiinnostumaan nuorisovaltuustosta”, Koitela sanoo.

 

Lisätietoja: www.nuortenkeskisuomi.fi/nuorisofoorumi
Carita Hännivirta, 0440 124606, carita.hannivirta@nuortenkeskisuomi.fi

Seutukunnallisen nuorisotyön koordinaattori Elina Peippo Pirkanmaalta valottaa vuoden aikana tehtyä aktiivista työtä nuorten vaikuttamisen edistämiseksi.

Syksyllä 2017 Pirkanmaa lähti mukaan Nuorten Ääni uudessa maakuntahallinnossa -hankkeeseen, jonka tavoitteena on rakentaa toimintamalli, jolla vahvistetaan nuorten osallisuutta, äänen kuulemista maakuntahallinnossa sekä palveluiden kehittämisessä.  Pirkanmaalla hankkeen yhteyshenkilöinä ovat Elina Peippo (seutukunnallisen nuorisotyön koordinaattori) ja Titta Pelttari (LAPE-muutosagentti). Hankkeen Yhtenä tavoitteena on luoda nuorten maakunnallinen nuorisovaltuusto Pirkanmaalle.

Toimintaa lähdettiin aluksi kokoamaan ammattilaisista koostuvan kehittämisryhmän avulla. Ajatuksena oli, että ryhmän kanssa pohditaan miten eri nuoret tavoitetaan ja miten eri haasteet otetaan huomioon. Kehittämisryhmä kokoontui syksyn aikana kolmesti ja jokaisen ryhmän tapaamisessa oli myös nuoria paikalla. Ryhmän kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen lähdettiin kokoamaan nuorista koostuvaa ohjausryhmää, jonka ensimmäinen tapaaminen oli joulukuussa. Paikalla oli silloin 17 nuorta ympäri Pirkanmaata.

Nuoret tapasivat toisen kerran tammikuussa ja suunnittelivat kaikille asiasta kiinnostuneille avoimet Maakunnalliset nuorisopäivät. Päivä järjestettiin Monitoimitalo 13:ssa 12.1 ja nuoret toimivat päivän vetäjinä. Tammikuun lopussa ohjausryhmä kuuli suunnittelutyön vaiheista Pirkanmaa2019 projektipäällikkö Mikko Koposelta. Nuorten ohjausryhmä kokoontui kevään aikana vielä kahdesti suunnittelemaan maakunnallisen nuorisovaltuuston Pirkanmaan mallia sekä pohtimaan jatkosuunnitelmia. Näiden tapaamisten lisäksi nuoria on kuultu mm. Maakuntastrategian suunnittelussa sekä Osallistuminen -työryhmän tuottamassa nuorten päätöksentekoa koskevassa Case-mallissa.

”tapaamisen päätteeksi toinen malleista valikoitui jatkotyöskentelyyn ja seuraavaksi se esitellään kuntien päättäjille sekä muille asiasta kiinnostuneille 28.8 järjestettävässä tapahtumassa.”

Loppukeväällä järjestettiin vielä yhteinen tapaaminen nuorten ohjasryhmän ja ammattilaisten kehittämisryhmän kesken, jossa nuoret esittelivät ensimmäiset versiot suunnittelemistaan maakunnallisista nuorisovaltuustoista. Tämän tapaamisen päätteeksi toinen malleista valikoitui jatkotyöskentelyyn ja seuraavaksi se esitellään kuntien päättäjille sekä muille asiasta kiinnostuneille 28.8 järjestettävässä tapahtumassa.

Oma roolini kokonaisuudessa on toimia koollekutsujana, koordinaattorina, tiedon välittäjänä sekä ennen kaikkea mahdollistajana. Toimin myös nuorten äänenä erinäisissä työryhmissä, jotka ovat osa maakuntauudistusta. Yhtenä tehtävänäni on kutsua koolle kaksi kertaa vuodessa Pirkanmaan Nuorisofoorumi, johon kutsutaan edustajat kaikista Pirkanmaan Nuorisovaltuustoista. Yhteyshenkilöinä toimii kunnan nuorivaltuuston kanssa työskentelevä ohjaaja. Näissä tapaamisissa nuoret itse suunnittelevat ja tuottavat tapaamisten sisällön. Viime syksynä foorumi kokoontui Suomi100 teemalla, jossa nuoret mm. jakoivat oman kuntansa vaikuttajille diplomeita ansiokkaasta työstä nuorten parissa. Tänä keväänä foorumi kokoontui Valkeakoskella, jossa aiheina oli mm. kouluterveyskyselystä nousseita aiheita sekä osallistumisen Case -malli, johon nuoret saivat kertoa näkemyksensä.

Nuoret ovat tuottaneet upean mallin maakunnallisesta nuorisovaltuustosta, joka on vain yksi osoitus siitä miten kyvykkäitä nuoret ovat ottamaan kantaa uudistuksiin. Olennaista myös on, että nuorten äänen esille tuomista mahdollistaa moni toimija ja taho, joita ilman kaikkien nuorten ääntä ei saada esille.

Nuoret esittelevät maakunnallista nuorisovaltuustoa 28.8. klo 13–15 välisenä aikana Monitoimitalo 13:ssa Tampereella (Satakunnankatu 13). Tilaisuuteen on kutsuttu mm. kuntien kunnanjohtajat sekä muita asiantuntijoita. Tilaisuus on avoin, toivottavasti paikalle saadaan paljon kuulijoita! Tervetuloa!

 

Elina Peippo,
Seutukunnallisen nuorisotyön koordinaattori

Kirjoittaja on kesän 2018 Nuorten Keski-Suomen kesätyöntekijä. Kesätyöntekijän palkkaamisen on mahdollistanut Osuuspankin Nuorten Kesätyökampanja 2018.

 

Synnyin seitsemäntoista vuotta sitten demokratian edelläkävijänä tunnettuun maahan nimeltä Suomi. Kuulunkin näin ollen toisen vuosituhannen nuoriin, joukkoon, jonka sanotaan olevan edelläkävijä tasa-arvoon ja vaikuttamiseen liittyen. Hyvin usein kuulee sanottavan, että meillä nykynuorilla on enemmän mahdollisuuksia käyttää valtaa omiin asioihimme liittyen kuin muilla meitä aiemmin.

Olen hyvinvointiyhteiskunnan nuorena mukana esimerkiksi Jyväskylän nuorisovaltuustossa ja lukioni oppilaskunnan hallituksessa – järjestöissä, joita aiemmin ei edes ollut. Nuva ry:n nettisivuston mukaan vanhimpien nuorisovaltuustojen juuret ulottuvatkin 90-luvun loppupuolelle. Laajemmalla tasolla maakuntauudistuksen myötä nuorille taas on annettu mahdollisuus vaikuttaa maakuntansa asioihin. Vaikuttamisvaihtoehtojen kirjo on siis laaja. Joskus olenkin kuullut muutaman aikuisen menevän niin pitkälle, että he väittävät nykynuorille tarjoiltavan mahdollisuuksia kultatarjottimella. Samaan aikaan kuitenkin jopa Yleisradiota myöten ollaan huolestuneita siitä, että nuorten kiinnostus politiikkaan on laskenut. Miksi?

”Politiikka nähdään kahvipöydän äärellä kiistelevien aikuisten harrastuksena, eivätkä nuoret yllättäen halua kuulua tähän joukkoon.”

Itse ajattelevan tämän selittyvän esimerkiksi sillä, että nykynuorten elämä ei liiku politiikan ympärillä. Teinit seuraavat jalkapallon mm-kisoja, notkuvat satamassa kavereidensa kanssa iltamyöhään ja kuuntelevat Spotifyn listahittejä kyllästymiseen saakka. Politiikka nähdään kahvipöydän äärellä kiistelevien aikuisten harrastuksena, eivätkä nuoret yllättäen halua kuulua tähän joukkoon. Politiikan ajatellaan olevan vanhojen ihmisten juttu ja vaikeaselkoista sekä yksitoikkoista – vaikka itse asiassa se koskettaa myös heitäkin.

Olenkin huomannut monella olevan sellainen kuva, että poliittinen vaikuttaminen on vain laajoja poliittisia linjauksia, jotka ovat samalla turhaa hienosäätöä eivätkä kosketa nuorten elämiä. Nuorisovaltuustoedustajana taas olen havainnut harva se päivä, että nuoret ajattelevat nuorisovaltuustotoiminnan tarkoittavan oikeistoa ja vasemmistoa, konservatiiveja ja liberaaleja – että nuorisovaltuusto on ikään kuin pikkueduskunta, joka elää omassa kuplassaan irrallaan todellisuudesta. Ajatellaan, että siellä toimiakseen tulee olla poliittisesti valveutunut, sanavalmis tuleva kansallinen vaikuttaja.

”Kyse ei ole siis mielipiteiden puutteesta. Osa nuorista ei kuitenkaan tiedä, että heidänkin olisi mahdollista puuttua näihin arkipäivän asioihin; osa taas näkee vaikuttamisprosessin liian monimutkaisena.”

Minusta tietämättömyys luokin kiilaa korkeamman tason vaikuttamisen ja nuorison välille. Kuitenkin samalla kun nuoret kokevat, ettei heillä ole välttämättä annettavaa vaikuttamiseen, aikuiset valittavat toisilleen kaikesta narisevista teineistä. Myös koulussa kuulee päivästä toiseen valitusta kouluruuasta, ulkovälitunneista ja bussiaikatauluista. Kyse ei ole siis mielipiteiden puutteesta. Osa nuorista ei kuitenkaan tiedä, että heidänkin olisi mahdollista puuttua näihin arkipäivän asioihin; osa taas näkee vaikuttamisprosessin liian monimutkaisena.

Elämä nykypäivänä on kiireistä myös nuorten osalta, joten on täysin okei ja ymmärrettävää, jos jaksaminen tai kiinnostus ei riitä kaiken muun jälkeen vielä vaikuttamistoimintaan. Jos voimavaroja taas on käytettävissä, näihin jokapäiväisiin ongelmiin on kuitenkin mahdollista puuttua. Kuulostavatko julkisen liikenteen parantaminen ja kiusaamisen ehkäisy tutuilta aiheilta? Muun muassa niitä käsiteltiin kuluneella kaudella nuorisovaltuustossa. Lähimmäs ruohonjuuritasoa kuitenkin palaa mielestäni oppilaskuntatoiminta, joka on hyvinkin käytännönläheistä. Uusi sohva koululle rikkinäisen tilalle? Onnistuu. Tai ehkä salaattipöytä ruokalaan? Sekin onnistuu.

Pointtini siis on, että näitä ryhmiä ei ole tarkoitettu nuoria jakaviksi eliittikerhoiksi. Mitä ryhmien poliittisuuteen tulee, nämä järjestöt ovat itse asiassa poliittisesti sitoutumattomia. Olen sitä mieltä, että lopulta ryhmien poliittinen luonne on ehkä enemmän mahdollisuus kuin uhka: vaikka on totta, että vaikuttamistoimintaan suuremmalla todennäköisyydellä hakeutuu politiikasta kiinnostunutta porukkaa, liittyäkseen ei tarvitse olla tuleva kansanedustaja.

Vaikka meillä nykynuorilla siis on paremmat vaikutusmahdollisuudet kuin aiemmilla sukupolvilla, tiellä kohti aktiivisesti vaikuttavaa nuorisoa on kuitenkin vielä monta kiveä käännettävänä ja haastetta kohdattavana. Muutokset ovat mahdollisia – jos niitä vain pyydetään.

 

Reetta Ala-Mutka
Nuorten Keski-Suomi ry:n kesätyöntekijä
Nuorisovaltuutettu
Jyväskylän Normaalikoulun lukion oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja

Maakunnallisesta vaikuttamisesta on varmasti moni kuullut, mutta miten vaikuttaa maakunnallisesti on varmasti monelle vielä vieras asia.

Minun maakunnallinen vaikuttamistoiminta alkoi 5 vuotta sitten, kun liityin kesken kauden Kainuun Maakunnalliseen nuorisovaltustoon ja sille tielle olenkin jäänyt. En ole katunut hetkeäkään tähän toimintaan mukaan lähtemistä. Tällä hetkellä toimin nuorisovaltuuustomme puheenjohtajana. Maakunnallisen nuorisovaltuuston myötä olen saanut vaikuttamiseen liittyvää koulutusta, kavereita ja arvokkaita kokemuksia ja muistoja.

Vaikka maakunnallinen vaikuttaminen kuulostaa hankalalta, ei se sitä ole. Maakunnallisesti pystyy vaikuttamaan tehokkaasti koko maakunnan laajuisiin ongelmakohtiin. Kainuussa olemme tehneet lehtijuttuja ja aloitteita liikenneaikatauluista, sillä julkinen liikenne toimii harvassa kunnassa hyvin ja toimivasti. Lisäksi olemme tehneet aloitteen maakunnallisesta kesätyösetelistä, jonka myötä maakunta rahoitti kaikille Kainuun 9.luokkalaisille kesätyösetelit.

Lisäksi järjestämme vähintään kerran vuodessa nuorten vaikuttamiseen liittyvän tapahtuman. Tapahtuma kulkee nimellä nuorisofoorumi (nufo).  Siellä nuoret pääsee kertomaan mielipiteensä ajankohtaisista asioista. Paikalla on myös vaikuttamisammattilaisia, kuten valtuuttettuja ja kansanedustajia. Tänä vuonna nufon aihe on maakuntavaalit ja yleinen vaikuttaminen.

Kaiken tämän ohella osallistumme nuva ry:n tapahtumiin, erilaisiin työryhmiin, joissa kerromme nuorten näkökulman työstettäviin asioihin sekä maakuntavaltuuston kokouksiin, joissa meillä on puheoikeus.

Maakunnallinen vaikuttaminen on tehokasta, sillä asiaa ovat ajamassa useamman kunnan nuoret. Oman kunnan ongelmat ovat kuitenkin mitä ilmeisemmin myös naapurikunnan ongelma.

Nuorten ääntä ja mielipiteitä kuunnellaan, joten niitä kannattaa käyttää!

 

Roosa Mikkonen,
Kainuun MaNun puheenjohtaja

Projektikehittäjä Eeva Mäntylä pohtii maakunnallista nuorisovaltuustotoimintaa ja tuo esille asioita, joita toiminnassa tulisi huomioida.

Viime viikot ovat täyttyneet hienoista kohtaamisista ympäri Suomen. Olen kiertänyt Pirkanmaalla, Satakunnassa, Kainuussa ja Keski-Suomessa tavaten nuoria, nuorisovaltuustojen ohjaajia, muita nuorten parissa työskenteleviä sekä maakuntauudistusta tekeviä tahoja. Tapaamisissa on kuultu maakuntauudistuksen aikataulusta ja keskusteltu nuorten osallistumisesta ja vaikuttamismahdollisuuksista jo nyt uudistusta tehtäessä ja myöskin tulevassa maakuntahallinnossa. Jo nyt on selvää, että nuorilla on paljon sanottavaa esimerkiksi joukkoliikenteestä, kouluterveydenhuollosta ja nuorten mielenterveyden hoidosta. Esimerkiksi Poriin oli saapunut lähes 50 nuorten vaikuttamisesta kiinnostunutta nuorta ja nuorten parissa työskentelevää ihmistä miettimään parhaita ratkaisuja Satakunnan nuorten elämän ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi.

Näissä tapaamisissa nuorten vaikuttamismahdollisuuksia on pohdittu monesta näkökulmasta. Kysymys ei ole helppo. Lakisääteiseksi tulevaa maakunnallista nuorisovaltuustotoimintaa pohtiessa niin nuoria kuin aikuisiakin on mietityttänyt maakunnan sisäiset pitkät välimatkat ja hankalat kulkuyhteydet kokouksiin. Paljon on pohdittu myös sitä, miten maakunnallisen nuorisovaltuustotoiminnan tueksi saadaan koko maakunnan nuorten näkemykset mahdollisimman kattavasti. Onhan kyse edustuksellisesta elimestä, jolloin tehtävä on edustaa ja saattaa päätöksenteon tueksi nuorten mielipiteitä kattavasti.

Nuorisovaltuustojen ohjaajat ovat pohtineet työn resursointia ja maakunnallisen nuorisovaltuustotoiminnan suhdetta kunnissa tehtävään nuorten osallisuustyöhön ja nuorisovaltuustotoimintaan. Kunnissa sekä järjestöissä on tehty pitkään hyvää työtä nuorten osallisuuden kehittämiseksi. Miten tämä työ hyödynnetään mahdollisimman hyvin uutta maakuntahallintoa luodessa?

Nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet kaipaavat tukea ja resursseja uudelta maakuntahallinnolta. Tämän työn tueksi maakunnille onkin työn alla opas maakunnallisen nuorisovaltuuston perustamiseksi. Vastaavat oppaat vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston perustamiseksi ovat jo laadittu. Tähän maakunnallisten nuorisovaltuustojen opasluonnokseen oli mahdollisuus antaa kommentteja ja hankkeemme nosti monta tärkeää näkökulmaa esille, jotka maakuntatason nuorten vaikuttamistoimintaa luodessa tulisi huomioida.

Toiminnassa on tärkeää huomioida nuorten moniääninen edustus monin tavoin. Nuorille on taattava todelliset mahdollisuudet vaikuttaa, näennäisestä vaikuttamistoiminnasta ei hyödy kukaan. Nuoret tulee ottaa mukaan niihin keskustelupöytiin ja tilaisuuksiin, joissa asioista päätetään. Päätöksenteon taustaksi nuorten näkemyksiä tulisi selvittää laajasti. Samalla on huomioitava nuorten erityisyys panostamalla ohjausresurssiin ja toimintatapoihin. On esimerkiksi epärealistista olettaa, että alle täysi-ikäinen nuori sitoutuisi toimintaan valtuustokauden ajaksi, eli neljäksi vuodeksi. Matalan kynnyksen osallistumisella tavoitetaan nuoria laajasti, siitä hyvä esimerkki on Etelä-Savon Nuoret vaikuttajat -konsepti.

Toivottavasti tulevaisuuden maakunnat ottavat oppia paitsi kunnilta, myös toisiltaan. Esimerkiksi Kainuussa ja Keski-Suomessa nuorten maakunnallista vaikuttamistoimintaa on toteutettu jo pitempään. Samoja virheitä ei kannata toistaa, ja toisaalta moniin juttuihin löytyy jo toimivia ratkaisuja ja innovatiivisia toimintatapoja! Ei tarvitse kuin kysyä, kerromme mielellämme lisää.

 

Projektikehittäjä Eeva Mäntylä
Nuorten ääni uudessa maakuntahallinnossa -hanke
Nuorten Keski-Suomi

Keski-Suomen toinen nuorisovaltuustojen leiri järjestetään pe – la 2.-3.2. Nuorisokeskus Piispalassa Kannonkoskella. Leirillä kehitetään ja ideoidaan nuorisovaltuustotoimintaa sekä keskustellaan maakunnallisen nuorisovaltuuston ja kuntien nuorisovaltuustojen yhteistyöstä maakuntauudistuksen saapuessa.

Viikonlopun aikana otetaan myös kantaa Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelmaan. Leirille on kutsuttu kaikki Keski-Suomen kunnat; Keski-Suomessahan on nuorisovaltuustot jo kaikissa muissa kunnissa paitsi Luhangassa!

Leirillä pureudutaan myös kevään 2018 aikana toteutettavaan Vaikuta! -kampanjan toteuttamiseen.  Kampanjan tavoitteena on innostaa nuoria vaikuttamaan niin kunnassa kuin maakunnassakin. Vaikuta! -kampanja huipentuu 30.5. järjestettävään Huipppukokoukseen Toukofestin yhteydessä.

Leirille saapuu 50 osallistujaa 14 eri Keski-Suomen kunnasta (Kyyjärvi, Kivijärvi, Keuruu, Kannonkoski, Viitasaari, Petäjävesi, Jyväskylä, Hankasalmi, Saarijärvi, Kinnula, Uurainen, Laukaa, Muurame, Äänekoski).

Leirin järjestää Nuorten Keski-Suomi ry ja leiri on osana Osallistuva nuoriso – osallistava kunta -hanketta, joka edistää Keski-Suomen lasten ja nuorten toimijuutta ja paikallistason vaikuttamistoimintaa, mm. lasten ja nuorten äänen kuulumista kuntahallinnossa ja muissa yhteisöissä. Hanketta rahoittaa Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto.

Lue lisää Osallistuva nuoriso – osallistava kunta- hankkeesta täältä

Lisätietoja leiristä antaa Laura Saartoala, jonka yhteystiedot löydät täältä

 

Tet-harjoittelijamme Eemil Kautto kirjoitti ajatuksiaan maakuntauudistuksesta nuoren näkökulmasta. Eemil on mukana Keski-Suomen nuorisovaltuustossa ja Nuorten ääni uudessa maakuntahallinossa -hankkeen ohjausryhmän jäsen.

Maakuntauudistus on varmasti monelle nuorelle täysin vieras asia, eikä siitä voi syyttää nuoria, sillä eivät aikuisetkaan ole perillä kaikesta siitä mitä maamme päättäjät suunnittelevat. Kuitenkin ongelma on, että kun luodaan tulevaisuutta, käyttäjäryhmä tulee olemaan nuoret. Minulla on ollut mahdollisuus päästä lähelle päätöksentekoa osana Nuorten Ääni Keski-Suomessa (NÄKS) -vaikuttajaryhmää. Olen saanut jokaiselle nuorelle arvokkaita kokemuksia osallisuudesta ja siitä, että aikuiset kuuntelevat mitä nuorilla on sanottavana. Näitä kokemuksia tulisi saada jokaisen nuoren etenkin nyt, kun rakennetaan meidän maakuntaamme. Nuorten Keski-Suomen toteuttamassa Nuorten ääni maakunnissa -hankkeen ohjausryhmässä olen päässyt keskustelemaan siitä, millä tavoin erilaiset nuoret ja muista taustoista kuin nuorisovaltuustosta tulevat nuoret saataisiin osaksi päätöksentekoa.

Maakunnallisella tasolla on ollut vain parissa maakunnassa maakunnallista nuorisovaltuustoa vastaavaa toimintaa, eikä jokaisessa kunnassa ole nuorisovaltuustoa. Nuorten edunvalvontaa ja äänen kuulumista on hoitanut valtakunnallisella tasolla Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto, jos kunnassa ei ole ollut omaa nuorisovaltuustoa. Liitto ei kuitenkaan voi olla perustamassa ja tukemassa jokaista yksittäistä kunnan nuorisovaltuustoa.

Nuorisovaltuuston perustamista kunnassa on hoitanut useassa kunnassa se taho, joka on nähnyt asian tärkeäksi. NÄKS:n tavoitteena on aina ollut nimen mukaisesti saada nuorten ääntä kuuluviin Keski-Suomessa, ja yksi toimivaksi nähty tapa on perustaa toimiva nuorisovaltuusto. Tätä olemme tavoitelleet jokaiseen Keski-Suomen kuntaan. Tätä tavoitetta lähtee jatkamaan ensimmäisenä maakunnallisen väliaikaishallinnon ajaksi valittava uusi maakunnallinen nuorisovaltuusto. Toimiva nuorisovaltuusto on edellytys nuorten edunvalvontaan ja yhteistyöhön päättäjien kanssa kuntatasolla. Se on loistava vaikuttamisen paikka nuorille. Kuitenkaan kaikkia ei kiinnosta osallistua päätöksentekoon nuorisovaltuuston muodossa, mutta myös näiden nuorten ideoiden ja mielipiteiden huomiointi on tärkeää. Tämä on selkeästi yksi tulevan maakunnallisen nuorisovaltuuston suurimmista haasteista.

Itseäni kiinnostaa myös uuden maakunnallisen nuorisovaltuuston toinen tärkeä tehtävä: kykenemmekö me jo aktiiviset ja osalliset nuoret välittämään kipinäämme eteenpäin muille nuorille ja saada kaikille tärkeitä osallisuuden kokemuksia jaettua? Tärkeintä on tarttua heti kiinni päätöksiin ja tuoda jokaisen nuoren ääntä päätöksentekoon! Olemme luomassa tulevaisuutta nuorille ja koko maakunnalle, joten työtä on tehtävänä.

Eemil Kautto
TET-harjoittelija
Keski-Suomen nuorisovaltuuston jäsen
Nuorten Ääni maakunnissa -hankkeen ohjausryhmän jäsen

Toivakan kuntaan perustettiin keväällä 2017 ensimmäistä kertaa nuorisovaltuusto osana  Osallistuva nuoriso – osallistava kunta -hanketta, joka edistää lasten ja nuorten osallisuutta ja vaikuttamistoimintaa Keski-Suomen kunnissa.

Nuorten Keski-Suomi ry:n organisoima Osallistuva nuoriso – osallistava kunta -hanke tukee Keski-Suomen kuntien nuorten vaikuttamistoimintaa ja toimijuutta. Yhtenä tehtävänä on tukea kuntien nuorisovaltuustojen perustamista. Hankkeen työntekijä Laura Saartoala toteutti töiden ohessa yhteisöpedagogi-opintojen opinnäytetyön Toivakan nuorisovaltuuston perustamisesta. Opinnäytteen tuotoksina syntyi Toivakan nuorisovaltuusto ja opas uusille nuorisovaltuutetuille.

Saartoalan opinnäytetyössä toteutettiin myös kysely toivakkalaisille nuorille. Kyselyn mukaan osa nuorista vaikuttaa jo nyt erinäisiä väyliä pitkin, esimerkiksi oppilaskunnan tai nuorisotilan kautta. Toivakkalaiset nuoret kuitenkin kokevat, että haluavat vaikuttaa, mutta tieto vaikuttamisen keinoista ja väylistä uupuu. Nuoret kokivat myös heidän kuulemisen ja nuorisovaltuuston perustamisen tärkeänä asiana.

Nuorisovaltuuston perustamisen tarve kantautui niin toivakkalaisilta nuorilta kuin aikuistahoiltakin ja sen perustaminen oli yksi askel eteenpäin nuorten kuulemisessa ja osallistamisessa päätöksentekoon Toivakassa. Myös jatkossa on hyvä muistaa antaa nuorille vaikuttamisen paikkoja. On tärkeää ottaa heidät mukaan päätöksentekoon ja jo päätösten valmisteluun sekä taata nuorten vaikuttamisen toimintaedellytykset. Nuoret ovat kuitenkin yhtä tärkeitä kuntalaisia kuin kaikki muutkin ja oman elämänsä asiantuntijoita.

Tutustu oppaaseen tarkemmin tästä

Nuorisovaltuusto tukee nuorten osallisuutta ja aktiiviseksi kansalaiseksi kasvua kunnassa.
Nuorisovaltuusto opettaa nuoria esimerkiksi vastuutehtäviin, kokouskäytänteisiin sekä vaikuttamismahdollisuuksia. Nuorisovaltuuston kautta nuorten ääni saadaan entistä enemmän esiin Toivakassa.
Vuonna 2015 säädetty kuntalaki velvoittaa kuntia perustamaan nuorisovaltuuston tai vastaavan vaikuttajaryhmän ja takaamaan sen toimintaedellytykset. Kuntalain siirtymäaika loppui 1.6.2017.

Nuorten Ääni Keski-Suomessa -ryhmän edustajat Oula Hihnala ja Jere Huotari olivat Helsingissä LAPE Pre-seminaarin paneelikeskustelussa Nuorisovaltuustojen Liiton edustajien kanssa keskustelemassa omista näkemyksistään osallisuudesta.

 

Lue Nuorten ääni uudessa maakuntahallinnossa -hankkeen uuden työntekijän, projektikehittäjä Eeva Mäntylän mietteitä Helsingin reissusta:

Syksy on lähtenyt vauhdilla käyntiin. Ensimmäiset työpäivät hankkeen parissa ovat sisältäneet mielenkiintoisia tapaamisia ja yhteistyökuvioiden luomista. Helsinki-turneella 20.-21.9. pariin päivään oli sovitettu useampi tilaisuus nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen edistämiseksi osana uudistuvaa maakuntahallintoa. Mukana reissussa oli Nuorten Ääni Keski-Suomessa vaikuttajaryhmästä, eli tuttavallisemmin NÄKSistä Jere, Oula ja Eemil sekä Nuorten Keski-Suomen hallituksen ja hankkeen ohjausryhmän pj Maria Kaisa ja toiminnanjohtaja Eve.

Keskiviikkoiltapäivän LAPE Pre-seminaarissa käsiteltiin lasten ja nuorten osallisuutta monesta eri näkökulmasta ja ohjelmaan oli sisällytetty hienosti osallisuuden teoreettisen pohdinnan lisäksi monen eri toimijan käytännön toimintaa ja esimerkkejä lasten ja nuorten osallisuuden parista. Myös NÄKS:n nuoret pääsivät kertomaan omia näkemyksiään osallisuudesta ja siitä, miksi ovat itse lähteneet vaikuttamaan. Jere hienosti totesi, että on mukana, ”koska haluaa edistää muiden nuorten asioita ja toimia nuorten hyväks”. Tästä pääset tutustumaan seminaarin sisältöön.

Tapaamiset Kuntaliiton, Oikeusministeriön ja Valtiovarainministeriön kanssa poikivat hyviä avauksia yhteistyökuvioille. Pääsemme tuottamaan yhdessä Kuntaliiton ja Nuva ry:n kanssa virkamiehille ja päättäjille suunnattua osallisuusopasta. On tosi hienoa, että valtakunnan tasolla nuorten vaikuttaminen ja osallisuus nähdään sekä tunnistetaan laajasti tärkeänä ja oleellisena osana demokratiaa.

Keskeinen näkökulma hankkeessa on luoda nuorille yhdenvertaiset mahdollisuudet vaikuttaa.

Kävimmekin myös Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Vamlasissa tutustumassa toimintaan ja virittämässä yhteistyötä. Tästä on hyvä jatkaa!

Ja matka jatkui Tampereelle ja Poriin, jossa kehittäjäverkostot tapasivat. Oli kiva kuulla, että missä mennään Pirkanmaalla ja Satakunnassa! Tervetuloa mukaan kehittämään ja seurailemaan maakunnallisen nuorten vaikuttamisen ja nuorisovaltuustojen luomista esimerkiksi näiden sivujen kautta ja facebookissa!

Nuorten vaikuttamisillassa Saarijärvellä 26.9. tietoa ja kokemusta jaettiin nuorilta nuorille ja nuorilta aikuisille. Mukana olivat Nuorten Ääni Keski-Suomesta -ryhmän jäsenet Niko Hakkarainen Uuraisilta, Jari Puranen Muuramesta ja Jonna Könkkölä Jyväskylästä, jotka kertoivat vinkkejä vaikuttamisesta sekä kertoivat, kuinka heitä on kuultu omassa kunnassa.

Mitä vaikuttamiskanavia nuorilla on Saarijärvellä?
Miten nuoria kuullaan heitä koskevissa asioissa?

Muun muassa näitä asioita puitiin Saarijärven nuorisotalolla Vaikuta pizzaasi -illassa, johon osallistui parikymmentä kiinnostunutta nuorta. Pizzan syönnin lisäksi illan tarkoituksena oli keskustella nuorten kanssa vaikuttamisesta ja nuorisovaltuustotoiminnasta sekä kysellä millaisia toiveita ja ajatuksia nuorilla on yhteisöllisuuden lisäämiseksi.

Illan aikana kävi ilmi, että vaikuttaminen kiinnostaa saarijärviläisiä nuoria ja esimerkiksi toimintaansa aloittavan Saarijärven nuorisovaltuuston jäsenmäärä tuplaantui illan aikana. Mitä nuorisovaltuusto sitten tekee? Pizza-iltaan osallistuneet nuoret vastasivat sähköiseen kyselyyn, jonka vastauksissa nousi nuorisovaltuuston tarkoitukseksi ”saada nuorten ääni kuulumaan” ja tehtäväksi ”vaikuttaa enemmän kunnan asioihin”, ”kuunnella nuorten mielipiteitä” ja ”välittää ne eteenpäin päättäjille”.


Vaikuttaminen kiinnostaa nuoria!

Kyselyn kautta tuli myös ideoita siihen, millaisia keinoja yksinäisyyden vähentämiseksi voisi nuorilla olla. Nuoret haluavat itsekin tarttua toimeen, sillä vastauksista näkyi, että olemalla itse sosiaalinen ja menemällä juttelemaan autetaan yksinäisiä. Lisäksi Saarijärvellä voitaisiin järjestää enemmän nuorille suunnattuja tapahtumia ja esimerkiksi vain tytöille suunnattuja teemailtoja.

Kouluissa nuorten ääni tulee esiin esimerkiksi oppilaskunnan hallituksissa. Arjessa nuori voi vaikuttaa omilla valinnoillaan; mitä ruokaa ostaa kaupasta, liikkuuko autolla, kävellen vai pyörällä? Kyselyn mukaan vaikuttaminen selkeästi kiinnostaa paikalle saapuneita nuoria, kunhan tietää miten lähteä liikkeelle. Yhteistyön merkitys, positiivinen ilmapiiri ja oma asenne ovat asioita, joiden avulla saa mahdollisuuden olla mukana elämässä, touhussa ja tekemisessä.


Tilaisuuden järjestivät Yhdessä ei olla yksin -hanke ja Nuorten Keski-Suomi, yhteistyössä Saarijärven nuorisotoimen kanssa. Yhdessä ei olla yksin -hankkeen toiminta Saarijärvellä painottuu nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja osallisuuden esteiden selvittämiseen. Nuorten Keski-Suomi on nuorten ja nuorten kanssa toimivien tahojen palvelujärjestö, jonka tärkein tehtävä on saada nuorten kyvyt ja ääni esiin.

 

1 2