Tag

Nuorten ääni

Kirjoittaja on kesän 2018 Nuorten Keski-Suomen kesätyöntekijä. Kesätyöntekijän palkkaamisen on mahdollistanut Osuuspankin Nuorten Kesätyökampanja 2018.

 

Synnyin seitsemäntoista vuotta sitten demokratian edelläkävijänä tunnettuun maahan nimeltä Suomi. Kuulunkin näin ollen toisen vuosituhannen nuoriin, joukkoon, jonka sanotaan olevan edelläkävijä tasa-arvoon ja vaikuttamiseen liittyen. Hyvin usein kuulee sanottavan, että meillä nykynuorilla on enemmän mahdollisuuksia käyttää valtaa omiin asioihimme liittyen kuin muilla meitä aiemmin.

Olen hyvinvointiyhteiskunnan nuorena mukana esimerkiksi Jyväskylän nuorisovaltuustossa ja lukioni oppilaskunnan hallituksessa – järjestöissä, joita aiemmin ei edes ollut. Nuva ry:n nettisivuston mukaan vanhimpien nuorisovaltuustojen juuret ulottuvatkin 90-luvun loppupuolelle. Laajemmalla tasolla maakuntauudistuksen myötä nuorille taas on annettu mahdollisuus vaikuttaa maakuntansa asioihin. Vaikuttamisvaihtoehtojen kirjo on siis laaja. Joskus olenkin kuullut muutaman aikuisen menevän niin pitkälle, että he väittävät nykynuorille tarjoiltavan mahdollisuuksia kultatarjottimella. Samaan aikaan kuitenkin jopa Yleisradiota myöten ollaan huolestuneita siitä, että nuorten kiinnostus politiikkaan on laskenut. Miksi?

”Politiikka nähdään kahvipöydän äärellä kiistelevien aikuisten harrastuksena, eivätkä nuoret yllättäen halua kuulua tähän joukkoon.”

Itse ajattelevan tämän selittyvän esimerkiksi sillä, että nykynuorten elämä ei liiku politiikan ympärillä. Teinit seuraavat jalkapallon mm-kisoja, notkuvat satamassa kavereidensa kanssa iltamyöhään ja kuuntelevat Spotifyn listahittejä kyllästymiseen saakka. Politiikka nähdään kahvipöydän äärellä kiistelevien aikuisten harrastuksena, eivätkä nuoret yllättäen halua kuulua tähän joukkoon. Politiikan ajatellaan olevan vanhojen ihmisten juttu ja vaikeaselkoista sekä yksitoikkoista – vaikka itse asiassa se koskettaa myös heitäkin.

Olenkin huomannut monella olevan sellainen kuva, että poliittinen vaikuttaminen on vain laajoja poliittisia linjauksia, jotka ovat samalla turhaa hienosäätöä eivätkä kosketa nuorten elämiä. Nuorisovaltuustoedustajana taas olen havainnut harva se päivä, että nuoret ajattelevat nuorisovaltuustotoiminnan tarkoittavan oikeistoa ja vasemmistoa, konservatiiveja ja liberaaleja – että nuorisovaltuusto on ikään kuin pikkueduskunta, joka elää omassa kuplassaan irrallaan todellisuudesta. Ajatellaan, että siellä toimiakseen tulee olla poliittisesti valveutunut, sanavalmis tuleva kansallinen vaikuttaja.

”Kyse ei ole siis mielipiteiden puutteesta. Osa nuorista ei kuitenkaan tiedä, että heidänkin olisi mahdollista puuttua näihin arkipäivän asioihin; osa taas näkee vaikuttamisprosessin liian monimutkaisena.”

Minusta tietämättömyys luokin kiilaa korkeamman tason vaikuttamisen ja nuorison välille. Kuitenkin samalla kun nuoret kokevat, ettei heillä ole välttämättä annettavaa vaikuttamiseen, aikuiset valittavat toisilleen kaikesta narisevista teineistä. Myös koulussa kuulee päivästä toiseen valitusta kouluruuasta, ulkovälitunneista ja bussiaikatauluista. Kyse ei ole siis mielipiteiden puutteesta. Osa nuorista ei kuitenkaan tiedä, että heidänkin olisi mahdollista puuttua näihin arkipäivän asioihin; osa taas näkee vaikuttamisprosessin liian monimutkaisena.

Elämä nykypäivänä on kiireistä myös nuorten osalta, joten on täysin okei ja ymmärrettävää, jos jaksaminen tai kiinnostus ei riitä kaiken muun jälkeen vielä vaikuttamistoimintaan. Jos voimavaroja taas on käytettävissä, näihin jokapäiväisiin ongelmiin on kuitenkin mahdollista puuttua. Kuulostavatko julkisen liikenteen parantaminen ja kiusaamisen ehkäisy tutuilta aiheilta? Muun muassa niitä käsiteltiin kuluneella kaudella nuorisovaltuustossa. Lähimmäs ruohonjuuritasoa kuitenkin palaa mielestäni oppilaskuntatoiminta, joka on hyvinkin käytännönläheistä. Uusi sohva koululle rikkinäisen tilalle? Onnistuu. Tai ehkä salaattipöytä ruokalaan? Sekin onnistuu.

Pointtini siis on, että näitä ryhmiä ei ole tarkoitettu nuoria jakaviksi eliittikerhoiksi. Mitä ryhmien poliittisuuteen tulee, nämä järjestöt ovat itse asiassa poliittisesti sitoutumattomia. Olen sitä mieltä, että lopulta ryhmien poliittinen luonne on ehkä enemmän mahdollisuus kuin uhka: vaikka on totta, että vaikuttamistoimintaan suuremmalla todennäköisyydellä hakeutuu politiikasta kiinnostunutta porukkaa, liittyäkseen ei tarvitse olla tuleva kansanedustaja.

Vaikka meillä nykynuorilla siis on paremmat vaikutusmahdollisuudet kuin aiemmilla sukupolvilla, tiellä kohti aktiivisesti vaikuttavaa nuorisoa on kuitenkin vielä monta kiveä käännettävänä ja haastetta kohdattavana. Muutokset ovat mahdollisia – jos niitä vain pyydetään.

 

Reetta Ala-Mutka
Nuorten Keski-Suomi ry:n kesätyöntekijä
Nuorisovaltuutettu
Jyväskylän Normaalikoulun lukion oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja

Etelä-Savo, Kainuu, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Satakunta pilotoivat nuorten äänen vahvistamista uudessa maakuntahallinnossa. Maakuntien liitot ovat sitoutuneet mukaan Nuorten Keski-Suomi ry:n koordinoimaan hankkeeseen, jossa haetaan välineitä nuorten monimuotoiseen vaikuttamiseen maakunnassa.

Osana hanketta luodaan maakunnalliset nuorisovaltuustot. Samalla edistetään myös nuorten vaikuttamista heille tärkeiden palveluiden kehittämiseen. Projektia rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö. – Etsimme yhdessä nuorten kanssa malleja siihen miten mahdollisimman monet ja myös erilaisista taustoista tulevat nuoret pääsevät osallistumaan. Vahvistamme maakunnan päättäjien ja nuorten vuoropuhelua niin että päättäjät ovat kartalla siitä, miten nuorilla menee ja mikä heille on tärkeää, kertoo Nuorten Keski-Suomi ry:n puheenjohtaja Maria Kaisa Aula.

Hankkeessa mukana olevissa Keski-Suomessa ja Kainuussa on jo useamman vuoden ajan toimineet nuorten vaikuttajaryhmät maakunnan liiton kanssa vuoropuhelussa, Kainuussa maamme ensimmäisenä maakuntahallituksen perustamana maakunnallisena nuorisovaltuustona. -Valmistaudumme perustamaan virallisen maakunnan nuorisovaltuuston 1.3.2019 alkaen eli samassa tahdissa varsinaisen maakuntavaltuuston kanssa. Näemme nuorten äänen vahvistamisen osaksi Keski-Suomen maakunnan tulevaa strategiaa, kertoo sote- ja maakuntauudistuksen projektipäällikkö Pirjo Peräaho Keski-Suomen liitosta.

Nuorisotutkimusverkoston nuorten osallisuuden tutkija Tomi Kiilakoski on asiantuntijana mukana kehittämistyössä. Hän korostaa osallistumisen monimuotoisuutta ja aikuisten asennemuutoksen merkitystä. – Uuden maakunnan päättäjiä on tärkeä valmentaa arvostamaan lasten ja nuorten mielipiteitä ja ottamaan ne huomioon päätöksenteossa. Väliaikaishallinnon virkamiehillä on tärkeä vastuu maakunnan strategian perusteiden luomisessa tältä osin, korostavaa tutkija.

Uuden maakunnan tehtäviin kuuluu esimerkiksi nuorille tärkeän kouluterveydenhuollon, perheiden palveluiden, joukkoliikenteen ja työllisyyspalveluiden vastuita. Maakunnan palvelut ovat tärkeitä myös pitkä-aikaissairaiden, vammaisten, maahanmuuttajalasten ja nuorten sekä rikoksia tehneiden nuorten kannalta. Yhteistyötä tehdään hankkeessa myös Pesäpuu ry:n koordinoiman lastensuojelun kokemusasiantuntija-toiminnan kanssa. Esimerkiksi vammaisten lasten ja nuorten ääni kuuluu nyt valitettavan huonosti heidän palveluidensa kehittäjille. Tätä tilannetta me haluamme parantaa, kertoo Jaana Tiiri Invalidiliiton nuorisoverkostosta.

Hankkeen tärkeä kumppani on STM:n ja OKM:n johtama Lasten ja perheiden palveluiden muutosohjelma (LAPE). LAPE:n maakunnalliset muutosagentit ovat nuorten osallistumisen kehittämistyössä mukana. Mukana on eri kuntien nuorisovaltuustojen, maakuntaliittojen, aluehallintovirastojen, nuorisotutkimus-verkoston, oppilaitosten, kuntien sekä järjestöjen edustajia. Nuorten Keski-Suomi ry pitää tärkeänä yhteistyötä Nuorisovaltuustojen liiton vastaavan hankkeen kanssa ja tavoitteena on että hankekauden lopulla kyetään vertailemaan eri kehittämishankkeiden tuloksia ja levittämään hyvin toimivia käytäntöjä koko Suomeen.

Nuorten Keski-Suomi ry on nuorten osallisuuden, toimijuuden ja vaikuttamisen sekä nuorten ja päättäjien välisen vuoropuhelun edistäjä. Yhdistys on muun muassa vastannut Nuorten ääni Keski-Suomessa –ryhmän sekä Jyväskylän kaupungin Lasten Parlamentin toiminnasta sekä tehnyt pitkään työtä oppilaskunta- ja nuorisovaltuustotoiminnan laadun parantamiseksi Keski-Suomessa.

 

Lisätietoja

Eeva-Liisa Tilkanen
toiminnanjohtaja
eeva-liisa.tilkanen@nuortenkeskisuomi.fi
p. 040 552 8070

Maria Kaisa Aula
puheenjohtaja
mariakaisa.aula@gmail.com
p. 050 530 9697

Etelä-Savo
Katja Saukkonen
katja.saukkonen@essote.fi
p. 044 351 6616

Kainuu
Paula Karppinen
paula.a.karppinen@kainuu.fi
p. 044 710 0867

Keski-Suomi
Hanna Hämäläinen
hanna.k.hamalainen@jkl.fi
p. 050 304 6670

Pirkanmaa
Titta Pelttari
titta.pelttari@pirkanmaa.fi
p. 044 422 2248

Satakunta
Mirja Antila
mirja.antila@pori.fi
p. 044 701 3797

Keski-Suomessa ja Kainuussa ollaan edelläkävijöinä nuorten maakunnallisen vaikuttamistoiminnan tukemisessa, nyt toiminta laajenee valtakunnalliseksi.

Keski-Suomessa toteutettu maakunnallinen nuorten vaikuttamistoiminta, Nuorten Ääni Keski-Suomessa -ryhmä, on toiminut Kainuun nuorisovaltuuston ohella uranuurtajana nuorten maakunnallisen vaikuttamisen edistäjänä. Vuoden 2019 alusta tulevan maakuntahallinnon uudistuksessa kaikkiin maakuntiin perustetaan nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä.

Nuorten Keski-Suomi ry lähtee Opetus- ja kulttuuriministeriön hankerahoituksen turvin kehittämään nuorten vaikuttamistoimintaa valtakunnallisesti eteenpäin. Hankkeessa etsitään ratkaisuja ja toimintamalleja, miten nuorten ääni ja erilaiset nuoret saadaan mukaan päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen siten, että se palvelee sekä hallinnon että erilaisten nuorten tarpeita. Ensi vuonna toimintaa toteutetaan pilottialueilla ja jatkossa toiminta laajenee.

Nuorten Ääni Keski-Suomessa -ryhmä on tiiviisti mukana toiminnan kehittämisessä. Nuorista koostuvan maakunnallisen vaikuttajaryhmän tehtävänä on tuoda nuorten asioita ja mielipiteitä päättäjien korviin sekä innostaa ja kannustaa muita nuoria vaikuttamaan. Ryhmään osallistuvat nuoret edustavat toiminnassa myös omaa kuntaansa – jokaiselle Keski-Suomen kunnalle on varattu ryhmään kaksi paikkaa. Ryhmän jäsenet valitaan syksyisin järjestettävässä nuorten vaikuttamistapahtumassa, Nuorisofoorumissa.

 

Lisätietoja Nuorten ääni uudessa maakunnassa -hankkeesta

Eeva-Liisa Tilkanen
eeva-liisa.tilkanen@nuortenkeskisuomi.fi
p. 040 552 8070

 

Lisätietoa Nuorten Ääni Keski-Suomessa -ryhmän toiminnasta

Laura Saartoala
laura.saartoala@nuortenkeskisuomi.fi
p. 0440 124 606